Suomen Mielenterveysseura, valtakunnallinen kansanterveysjärjestö, edistää mielenterveyttä, kehittää vapaaehtoista kansalaistoimintaa sekä tarjoaa tukea, apua ja kuntoutusta elämän kriisitilanteissa. Juhlavuotenaan 110-vuotias Mielenterveysseura haastaa sekä päättäjät että kansalaiset mielenterveystekoihin.
Päättäjiltä Mielenterveysseura edellyttää:
- Valtakunnallista ja kunnallisia mielenterveysohjelmia, joissa otetaan huomioon myös mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä työ
- Mielenterveyden huomioon ottamista hallitusohjelmassa
- Mielenterveysvaikutusten huomioon ottamista päätöksenteossa
- Hyvän elämän edellytysten luomista kaikille kansalaisille
- Erityisesti tulee vahvistaa heikoimmassa asemassa, köyhyydessä ja syrjäytymisvaarassa olevien elämän edellytyksiä.
Kansalaiset Mielenterveysseura haastaa ottamaan vastuuta omasta ja läheistensä henkisestä hyvinvoinnista.
Henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden näkökulmasta suuria yhteiskunnallisia muutokset ovat olleet yhteisvastuun mureneminen ja elämän yksilöllistyminen sekä suomalaisen hyvinvointivaltion kurssin muutos. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ihminen joutuu itse ottamaan yhä suuremman vastuun omasta elämästään, hyvinvoinnistaan ja mielenterveydestään ilman, että hänellä on riittäviä tietoja, taitoja ja voimavaroja tähän.
Mielenterveysseura tarjoaa tekoihin myös välineitä: Päättäjille ja eri alojen ammattilaisille on koottu tietoa hyvistä käytännöistä mielenterveyden edistämiseksi ja hyvinvointia tukevien mielenterveysohjelmien rakentamiseksi kuntiin. Kansalaisille on kehitetty mielenterveyden ensiapukoulutus ja yhteisöllisyyteen kannustava kampanja.
Juhlavuonna Mielenterveysseura rohkaisee suomalaisia tekemään myönteisiä tekoja antamalla läheisilleen ja ystävilleen tavaroiden sijasta omaa aikaansa. Pidä yhteyttä kanssaihmisiin, sinä voit auttaa muita ja muut voivat auttaa sinua. Kampanjalla on oma verkkosivu www.annaitsesi.fi, jonka kautta voi muun muassa lähettää sähköisiä kortteja.
Ai, hyvä kun muistutit! Mielenterveysseuran lehti Käsi kädessä tuli eilen. Mihinkäs sen ehdin tunkea? (Poistuvien juoksuaskelten kopinaa…)
Kiitos, Arkiterapeutti Kops, kommentista!
Olen omalta osaltani suosinut vastaavanlaista tapaa, että muistan ystäviäni antamalla omaa aikaani esim. tarjoamalla yhteisen leffaillan. Monesti arjen ja perheen kiireet vievät ihmisiä niin paljon mukanaan, ettei ystäviin ehdi pitää yhteyttä. Yhteinen sovittu leffailta on mukava juttu : )