1985

Tänään vapun kunniaksi blogisivustoni päätti riehaantua ja pitää oman tahtonsa. Sivupalkista on hävinnyt suurin osa kivoista widget-hilavitkuttimista, enkä saa niitä enää näkyviin ulkoasun muokkaussivuilla. Noh, ehkä ne palaavat myöhemmin takaisin hallintaani. Pitäkööt nyt sitten vapaapäivän! Tässä talteen tähän mennessä kertynyttä tilastointia:

Blogin kirjoittaminen aloitettu: 16.4.2007

Katselukertoja yhteensä: 1,985

• ma 16.4.2007 katselukertoja 105
• ti 17.4.2007 katselukertoja 115
• ke 18.4.2007 katselukertoja 153
• to 19.4.2007 katselukertoja 113
• pe 20.4.2007 katselukertoja 128
• la 21.4.2007 katselukertoja 92
• su 22.4.2007 katselukertoja 107
• ma 23.4.2007 katselukertoja 247
• ti 24.4.2007 katselukertoja 196
• ke 25.4.2007 katselukertoja 210
• to 26.4.2007 katselukertoja 143
• pe 27.4.2007 katselukertoja 100
• la 28.4.2007 katselukertoja 192
• su 29.4.2007 katselukertoja 64

Artikkelit: 27

Kommentit: 35

Hakusanat:

• auringonkukkametsa, 24.4.2007 , käyntejä 2
• abortti ja kaksi keskenmenoa, 25.4.2007, käyntejä 2
• appelsiinin tuoksu, 26.4.2007, käyntejä 1
• kerron lapsille äitienpäivästä, 28.4.2007, käyntejä 1
• vakava masennus nauru, 28.4.2007, käyntejä 1
• huono äiti, 28.4.2007, käyntejä 2
• sertralin, 29.4.2007, käyntejä 1
• masennuslääkkeet, 29.4.2007, käyntejä 1

Suosituimmat artikkelit:

1. Sairaudentunnottomuus
2. Masentuneen vanhemman ajattelumalli
3. Anna hyvän kiertää
4. Haluan äidin takaisin
5. 1950-luvulla
6. 6+6=12
7. Avautuminen blogimaailmassa auttaa
8. Blogiin kirjoittaminen
9. Elämänvaiheita
10. Ensimmäiset muistot

Tuplana, kiitos

Äiti ja isä ovat aina paketoineet kaikki kuljetettavat asiat vähintään kahteen pakkaukseen. Pelkkä laukku, muovi- tai paperikassi ei riitä, on käärittävä vielä toiseen pussiin tai kääreeseen. Ettei vaan kuljettava asia, esim. maito- tai mehutölkki tai hammastahna, valu kassin pohjalle. Sehän olisi aivan kamalaa. Jos vahinko kuitenkin tapahtuu, niin sitten asiaa voi päivitellä… ja kauan. He ovat kai oppineet tavan omissa kodeissaan tai omien kotien vaikutuksesta. Tämä tapa on siirtynyt myös minulle.

Ehkä samasta tavasta johtuen sidon aina kengännauhat kahteen solmuun. Etteivät ne vain aukea. Lapsille pitää pukea kunnolla vaatteita, etteivät vain palellu tai saa vetoa. Etteivät he vain tule kipeiksi. Aina pitää olla lämpöisiä vaatteita päällä, kun lähdetään ajamaan autolla, ettei palellu tienposkessa, jos auto jättää tielle. Aina lähtiessä on käytävä vessassa, ettei tule vessahätä matkalla, koska huoltamoille ei pysähdytä turhaan.

Koskaan ei voi olla liian varovainen tai riittävän varautunut pahimpaan.

Sairaudentunnottomuus

Opin tänään netissä surffatessa uuden sanan: sairaudentunnottomuus, joka tarkoittaa sitä, että ihminen saattaa kieltää kaikki oireensa.

Löysin sanan mm. näiltä sivuilta:

• Dementiahoitoyhdistys – Dementiaa aiheuttavat sairaudet
• Tukiasema.net – Keskustelu
• Tiede – Arkisto: Minä voin nähdä todellisuuden taakse
• Mentalwear vaikuttaa asenteisiin

Sairaudentunnottomuus sopii äitiini. Hän ei tiedosta olevansa mieleltään sairas. Mieltä järkyttänyt tapahtuma on sattunut jo lapsuudessa (yli 50 vuotta sitten), eikä siihen ole koskaan puututtu, eikä asiasta puhuttu. Vaikka haluan parantaa äitini, en voi sitä kuitenkaan tehdä. Joskus aina mieleen hiipii ajatus, että jos veisin äidin hierojalle tai lääkärille tai terapeutille tai… Olen miettinyt eri vaihtoehtoja, joiden avulla äiti saataisiin avautumaan ja tajuamaan, että hän on mieleltään sairas ja tarvitsee apua. Mutta se nyt ei vain ole mahdollista. On vain elettävä ja kestettävä asiat, jotka tulevat eteen. On sopeuduttava ja annettava itselle armoa.

Lukitut ulko-ovet, avoimet sisäovet

Lukittu ulko-ovi

Äiti vaati viitisen vuotta sitten turvalukon kodin ulko-oveen. Pelkkä tavallinen lukko ei enää riittänyt. Isän oli pakko hankkia turvalukko. Äiti nukkuu yönsä nyt hitusen paremmin, vaikka välillä uskookin, että pahat miehet ovat ulko-oven lähistöllä vaanimassa. Saimme siskoni kanssa turvalukon avaimet. Emme tietenkään voi lapsuudenkotiimme mennä ilmoittamatta, mutta onhan se mukavaa, että meillä on vara-avaimet.

Avoin sisäovi

Kotona totuin siihen, että asunnon sisäovet pidettiin ja pidetään edelleen aina auki. Ovia suljettiin harvoin. Äiti käy edelleen kotona vessassa kotiväen kesken niin, että siellä on pimeätä, vessan ovi on raolla ja vessan komeron pitkä ovi on auki vessan oven edessä. Jos siis sattuu menemään vessaan, kun äiti on siellä, niin huomaa komeron oven avonaisuudesta, että vessa on varattu. Tästä kummallisuudesta johtuen minun oli vaikeata tottua nykyisessä avioliitossani ja omassa kodissani siihen, että vessan ovi pidetään lukossa. Nykyinen aviomieheni on omassa kodissaan tottunut tähän käytäntöön. Kun itse menen käymään vessassa, niin oven lukitseminen tuntuu joskus melkein häpeälliseltä. Kuin minulla olisi jotain salattavaa. Kuin haluaisin omaa aikaa. Kuin en saisi olla lukitun oven takana.

Häpeällinen muisto
luokkaretkeltä

Mieleen muistuu toinen häpeällinen muisto, kun olin luokkaretkellä ala-asteella. Kävimme luokan kanssa syömässä jossain ravintolassa ja ennen lähtöä bussille poikkesimme ravintolan vessaan. Kun olin lähdössä vessasta pois, naisopettaja pääsi huomauttamaan käsien pesusta. Pesin käteni nolostuen ja häpeillen. Tajusin, että minulle ei oltu kotona koskaan opettu, että kädet pitää pestä vessasta poistuessa. Asia, jonka pitäisi olla itsestään selvä.

Totuus tulee lasten suusta

Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton Mieti missä seurassa humallut -kampanjalla pyritään kiinnittämään aikuisten huomiota siihen, miltä alkoholinkäyttö näyttää lapsen silmin.

Totuus tulee lasten suusta

• ”Humalaiset pissaa hissiin.” Poika 5 v
• ”Humalainen on ehkä vähän niinku sairas.” Poika 9 v.
• ”Humalainen on nauravainen ja epäilyttävä.” Tyttö 9 v.
• ”Humalassa kiroilee ja suuttuu helposti.” Poika 11 v.
• ”Humalainen kävelee muualle kuin päämääräänsä. ” Poika 13 v