Alkoholismi · Appelsiinin tuoksua · Avioero · Lähisuhdeväkivalta · Muistoja · Narsismi · Nyt

Pelastetut lapset

SusuPetal kiteytti pari päivää sitten Ostarilla -tarinallaan ne kauhun hetket, jotka olisin voinut äitinä kokea, mikäli en olisi puuttunut vanhempien lasteni isän toimintaan. Muokkasin alkuperäisen tarinan äidin isäksi:

-Voitaisko me kysyä tolta?
-En mä tiedä. Onks sul vielä se lappu tallella?

-On.
-Miten paljon me saatiin? Riittäks rahat?

-Riittää. Isä antoi kaks euroo ja pulloist tuli yli kymmenen euroo.
-Me ei saada hävittää lappuu.

-En mä hävitä. Ei me voida tolta kysyä.
-Miksei?

-Se näyttää siltä, että se vois soittaa kytille. Tai sossuille.
-Musta se näyttää ihan kiltiltä. Onks sulla vielä se lappu? Me ei saada hukata sitä.

-Joo, toi soittais kyl sossuille.
-Mä tykkäsin niist.

-Kenest?
-Niist sossuist ku kävi leikkimäs meidän kans.

-Oli ne aika kivoi. Mut isä ei tykännyt niist.
-Ei. Onks sul viel se lappu?

-On.
-Me ei voida mennä himaan ilman kaljaa.

-Ei. Kysytään tolta. Se näyttää silt, et se vois ostaa. Se on vähän kännis.
-Kysy sä. Sä oot vanhempi.

-Aina mä. Sun vuoro välil.
-En mä haluu. Kysy sä.

-Aina mä. Okei.
-Luuleksä, et meil jää rahaa jätskiin?

Jos olisin antanut lasten tavata edelleen alkoholisti-isäänsä ilman valvontaa, tämä kuvattu tilanne olisi voinut olla lasteni arkipäivää. Tiedän, että he ovat olleet isänsä kanssa tyhjiä pulloja keräämässä kaupungilla festarialueen ulkopuolella. He odottelivat isäänsä monta kertaa Alkosta ostoksilta ja riensivät yhdessä metsään, jotta isä saattoi tyhjentää pullot ennen kotiin menoa. Kun isä haki lapset luoksensa viikonlopunviettoon, he pysähtyivät matkalla, jotta isä pääsi pubiin juomaan ja lapset odottivat ulkopuolella. Lapset olivat useita kertoja humalaisen isän kyydissä ja pelkäsivät. Isä piilotteli tyhjiä ja täysinäisiä pulloja ulos, autoon ja vinttikoppiin. Tuntuu niin pahalta, itkettää. Avioeron jälkeen isä on omilla vastuuttomilla toimillaan ns. kaivanut lapsilleen kuoppaa, jota olen sitten avoimuudella ja keskusteluilla pyrkinyt täyttämään. Uskon, että ennalta ehkäisevällä toiminnalla olen pelastanut lapset manipuloinnilta/henkiseltä ja mahdolliselta fyysiseltä väkivallalta ja ohjaan heitä kohti parempaan tulevaisuutta, joka on täynnä mahdollisuuksia. Onneksi he ovat nyt turvassa, eivätkä joudu kärsimään alkoholisti-isän tempauksista.

Kiitos, SusuPetal, kun kuvasit tämän tilanteen!

Edit 28.6.2007: Lisätty aiheisiin lähisuhdeväkivalta.

Appelsiinin tuoksua · Itsensä helliminen · Nyt

Hoivaa sisälläsi olevaa pientä lasta

Turn the page -blogin Mariia on saanut terapiassa mielikuvaharjoituksia, joista yksi tehtävä on hoivata sisällä olevaa pientä lasta, joka tuntee suurta avuttomuutta.

Olen saanut tuon saman kotitehtävän joskus ja olen kokenut sen auttavan, kun tehtävää pystyy tekemään. Minä en kasva koskaan aikuiseksi, vaikka olen jo itsekin äiti – ollut jo monta vuotta. Se ei silti estä minua toimimasta vastuullisesti ja olemaan läsnä lapsilleni. Pystyn vain näkemään maailman lapsen silmin. Omaan sellaisen elämän- ja maailmankatsomuksen, että uskon kaikkeen, kunnes toisin todistetaan. Se helpottaa, kun ei tarvitse epäillä kaikkea. Antaa muiden olla skeptisiä.

Huomaan usein ajattelevani sitä pientä itseäni, joka on jäänyt vaille läsnäolevaa huomiota. Silloin pyrin kääntymään sisäänpäin ja olemaan vähemmän ankara ja vaativa itselleni. Laitan kädet ympärilleni ja halaan itseäni. Halatessani lapsiani halaan myös sisälläni olevaa pientä lasta, joka pelkää edelleen tulevansa hyljätyksi. Saunassa sivelen iholta hien mukana pahaa mieltä pois. Käyn hieronnassa, joka on osaksi vyöhyketerapiaa. Käyn kampaajalla, joka hieroo päänahkaani. Joskus yksin nukkuessa otan pehmonallen tai -kissan kainalooni. Hakeudun mieheni kainaloon paijattavaksi. Hän rakastaa minua juuri sellaisena kuin olen. Hän on elämäni ensimmäinen ihminen, joka näkee ja kokee minut omana itsenäni. Hän on hyväksynyt minut ja katsoo minua rakastavasti. Minun ei tarvitse olla mitään muuta. Hän on minun peilini.

Kuinka sinä hoidat sisälläsi olevaa pientä lasta?

Alkoholismi · Appelsiinin tuoksua · Avioero · Blogispotti · Läheisriippuvuus · Lähisuhdeväkivalta · Muistoja · Narsismi · Nyt · Runot

Kuinka selviän avioerosta?

Kulisseista päivänvaloon -blogin Maaretta kuvaa toisen avioliittonsa kriisiä ja pohtii mahdollista avioeroa. Kävin aiemmin kommentoimassa hänen blogiinsa omasta avioerostani, josta on kulunut jo useita vuosia. Asia jäi silloin mieleen pyörimään ja haluan jatkaa nyt sen pohdiskelua.

Avioerot ovat nykyään niin yleisiä, että niiden inhimillistä traagisuutta ja vakavuutta ei ehkä osata useinkaan myöntää. Jopa hääsivustoiltakin löytyy tietoa, että kuinka erotaan.

Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2006 Suomessa solmittiin 28 236 avioliittoa, mikä on 1 047 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2005 solmittiin 29 283 avioliittoa. 2000-luvulla solmittujen avioliittojen määrä on vaihdellut vuosittain melko voimakkaasti. Vuonna 2006 avioeroon päättyi 13 255 avioliittoa, mikä on 128 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2005 avioeroja myönnettiin 13 383. Viime vuosina avioerojen määrä on vaihdellut vuosittain hyvin vähän.

Amerikkalainen sosiologi Paul Bohannan (1920-) on hahmottanut kuusi eri avioeron tapahtumakokonaisuutta, jotka ilmenevät osittain samanaikaisesti ja osittain jatkumona. Ne ovat:

  • Emotionaalinen ero
    – käynnistyy ennen avioeroa, kun avioliitto alkaa näyttää epäonnistuneelta
  • Juridinen ero
    – merkitsee avioliiton virallista loppumista
  • Taloudellinen ero
    – tarkoittaa eron taloudellisia seurauksia ja omaisuuden jakamista
  • Ero yhteisestä vanhemmudesta
    – merkitsee päätöksiä lasten huoltajuudesta, elatusmaksuista ja tapaamisoikeuksista
  • Yhteisöllinen ja sosiaalinen ero
    – eronnut saa uuden aseman, roolin ja siviilisäädyn yhteisössään
  • Psyykkinen ero
    – ilmenee vasta avioeron jälkeisenä aikana ja voi jatkua vuosienkin suru- tai kriisityönä sekä minuuden rakentumisena.

Avioeron jälkeen ensimmäinen vuosi on yleensä rankin ja sitä hallitsevat voimakkaat negatiiviset tunteet. Ero herättää monenlaisia syyllisyyden, vihan, katkeruuden, surun ja masennuksen tunteita. Monelle tunteiden voimakkuus ja ahdistavuus voivat tuntua ylitsepääsemättömiltä, mutta voimakkaat tunnereaktiot ovat kuitenkin väylä kriisin läpikäyntiin ja siitä toipumiseen. Tunteiden avulla ihminen reagoi kokemuksen ulos itsestään. Tunteiden kohtaaminen on välttämätöntä, jotta ihminen pääsee erosta yli ja voi alkaa suuntautua kohti uutta elämää. Eron jälkeisenä vuonna tunteet tulevat usein aaltomaisesti. Välillä surunpurkaus voi yllättää, vaikka elämä olisikin tuntunut jo pidempään tasapainoiselta. Ajan kuluessa erilaiset tapahtumat ja merkkipäivät nostavat eron uudelleen pintaan, kun eteen tulee esimerkiksi ensimmäinen joulu ilman puolisoa, lasten syntymäpäivät, ensimmäinen syksy ja kevät.

Avioeron jälkeen voi miettiä, että kuinka hyvin on sopeutunut tilanteeseen vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

  • Oletko hyväksynyt, että avioliitto on ohi?
  • Oletko tehnyt sovinnon entisen puolisosi kanssa?
  • Oletko realistinen sen suhteen, miten vaikutit avioeroon?
  • Oletko rakentanut itsellesi tukiverkoston avioliittosi ulkopuolelta?
  • Oletko suuntautunut tulevaisuuteen ja teetko suunnitelmia sinkkuna?

Kun on käsitellyt avioeroon liittyvät tunteet, hyväksynyt tapahtuneen osaksi elämää ja mahdollisesti saanut avioerolle uusia merkityksiäkin, on päässyt viimeisenkin avioeroon liittyvän tapahtumakokonaisuuden yli. Vaikka avioero saattaa palata mieleen ajoittain kipeänä muistona, se ei enää vaivaa mieltä ja elämä on päässyt tasapainoon.

Vielä pari viikkoa sitten taisin olla psyykkisen eron viimeisten rippeiden vallassa, vaikka olen jo ollut useamman vuoden uusissa naimisissakin. Tuntui pahalta, kun en ollut saanut koskaan ilmaista toiselle, että mitä kaikkea pahaa hän aiheutti. Yritin sitä monesti, mutta mies osasi olla niin narsistisen ovela, että hän sai minut omalle puolelleen sympatisoimaan. Olen käsitellyt vuosien mittaan tunteitani ja ajatuksiani yksin, ystävien, sukulaisten ja eri psykologien kanssa. Viime viikolla sain sitten vihdoinkin sanottua. En mennyt mukaan hallintadraamaan, vaan sain kerrottua lyhyesti, ytimekkäästi sekä rauhallisesti, mitä mielessä on ollut.

Nyt helpottaa. Koen, että olen päässyt vihdoinkin irti kaikesta avioeroon ja exään liittyvästä mielipahasta. Minun ei tarvitse tuntea edes sääliä häntä kohtaan. En ole hänen kynnysmattonsa, enkä lohdutustukipisteensä. Voin vain päästää irti. Narsistialkoholistin puheet valuvat toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mikäli kuulen hänestä joskus vielä. Tunnen, että olen vahvistunut, koska exän tempaukset vain naurattavat enää. Olen tehnyt lopullisen irtioton.

Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä. Siinä on haastetta kylliksi yhdelle elämälle.

Tommy Tabermann

Edit 28.6.2007: Lisätty aiheisiin lähisuhdeväkivalta.

Alkoholismi · Appelsiinin tuoksua · Nyt

Lasten valvotut ja tuetut tapaamiset

Obeesia tiedusteli, että miten valvotut tapaamiset hankitaan, joten tutkin asiaa. Omalla kohdallani odotan, että exä ottaa itse yhteyttä lasten asuinkunnan lastenvalvojaan ja järjestää asian. 16 vuoden kokemuksella voin sanoa, että näin ei tule tapahtumaan, joten saamme olla rauhassa, ainakin toistaiseksi. Olen aina ollut se osapuoli, joka ottaa yhdeydet virallisiin tahoihin ja järjestää tapaamiset sekä sopimukset. Exä on sitten tullut tai jättänyt tulematta paikalle. Tietysti on erittäin valitettavaa, että lapset eivät tapaa isäänsä.

Tuomioistuimissa on yleistynyt käytäntö määrätä lapsen tapaamisoikeus toteutumaan valvottuna. Tapaamiset on voitu määrä valvotuiksi esimerkiksi tapauksissa, joissa perheessä on esiintynyt väkivaltaa tai joissa vanhempien välit ovat muusta syystä kärjistyneet niin, että lapsen kanssa asuva huoltaja pelkää lapsen turvallisuuden olevan uhattuna tapaamisten aikana. Valvonnan tarve on saattanut perustua myös lapsikaappauksen uhkaan. Valvoja on voinut olla tapaamisessa myös tukemassa lasta, joka on vieraantunut vanhemmastaan sen vuoksi, että säännöllistä yhteydenpitoa ei ole ollut. Tavallisin tilanne onkin, että tapaamisia valvotaan sellaisen siirtymävaiheen aikana, jonka kautta lapsi ja vanhempi voivat siirtyä tavanomaisiin tapaamisiin.

Tuomioistuimet ovat saattaneet velvoittaa sosiaalilautakuntia hoitamaan tapaamisten valvontoja, vaikkei sosiaalilautakunnilla ole lakisääteistä velvollisuutta tällaisen palvelun järjestämiseen. Valvotut tapaamiset on mahdollista toteuttaa myös siten, että valvojana toimii molempien vanhempien valvojaksi hyväksymä henkilö. Ketään ei kuitenkaan voida velvoittaa hoitamaan tällaista tehtävää ja valvonta jatkuu niin kauan kuin vapaaehtoinen valvoja haluaa tehtävänsä hoitaa.

Valvonnan järjestämistapaan ja sisältöön liittyy erityisiä vaatimuksia riippuen siitä, mitkä seikat aiheuttavat valvonnan tarpeen. Jos valvonnan syynä on tapaajavanhemman väkivaltaisuus tai mielenterveys- tai päihdeongelmat tai lapsikaappauksen uhka, valvojalta vaaditaan erityistä ammattitaitoa ja tapaamisympäristöltä yleensä erityistä turvallisuutta. Yksityishenkilöiden, kuten sukulaisten, toimiminen valvojina tällaisissa tilanteissa ei takaa välttämättä lapsen turvallisuutta ja heidän asemansa voi muutenkin muodostua ristiriitaiseksi. Valvojan pitää olla tarvittaessa myös kykenevä keskeyttämään tapaaminen. Ammattihenkilö voi myös tarvittaessa tukea tapaajavanhemman vanhemmuutta ja auttaa häntä suhteen rakentamisessa lapseen sekä edistää tapaamisen onnistumista muutenkin.

Termit

Valvotuissa tapaamisissa tapaamispaikassa työskentelee samanaikaisesti kaksi työntekijää, joista toinen on läsnä tapaamisen aikana koko ajan. Tapaamisen sujumiseen liittyviä ongelma-tilanteita varten toinen työntekijä on tapaamispaikassa aina saatavilla. Edellä mainitulla menettelyllä varmistetaan se, että ongelmatilanteista selvitään niin, että lapsen turvallisuus ei missään tilanteessa ole uhattuna. Valvonnan tarve perustuu viranomaisten määrittelyyn.

Tuettu tapaaminen järjestetään silloin, kun vanhemmuudessa tarvitaan tukea, huolto- ja tapaamisselvitykset ovat kesken tai kun vanhempien välillä on luottamuspula. Tuetussa tapaamisessa työntekijä on tarvittaessa saatavilla, mutta ei seuraa tapaamista, kuten valvotussa tapaamisessa. Työntekijä huolehtii tapaamisen alkamisesta ja loppumisesta sekä seuraa tilannetta.

Valvottu vaihto voidaan järjestää, kun vanhempien välillä on lähestymiskielto tai eroristiriidat tai muut riidat estävät vanhempien vuorovaikutuksen. Valvotun vaihdon tavoitteena on varmistaa, että lapsi voi turvallisesti siirtyä toisen vanhemman luokse. Tarvittaessa vaihto voidaan hoitaa ilman vanhempien tapaamista. Tavoitteena on yhteistyön paraneminen, jotta vaihdot voisivat tulevaisuudessa tapahtua ilman ulkopuolista tukea.

Ensi- ja turvakotienliitto ry:n yhtenä toimintamuotona on tapaamispaikkatoiminta, joka on ammatillinen tai ammatillisesti ohjattu palvelu, joka mahdollistaa lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman turvallisen tapaamisen.

Uudistusehdotukset

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2006 tekemän ja oikeusministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle luovutetun Lasten valvotut ja tuetut tapaamiset -selvitykseen sisältyvät seuraavat uudistusehdotukset:

  1. Sosiaalihuoltolakiin otettaisiin säännökset kunnan velvollisuudesta järjestää lapsen ja hänen vanhempansa välisiä tuettuja ja valvottuja tapaamisia. Järjestämisvelvollisuus koskisi niitä lapsen ja vanhemman tapaamisia, jotka tuomioistuin tai sosiaalilautakunta on vahvistanut toteutettavaksi valvotusti. Valvotun tapaamisen perusteena voi olla toisen vanhemman arvioitu väkivaltaisuus, lapsikaappauksen uhka, seksuaalisen hyväksikäytön epäily tai vanhempien keskinäinen välien kärjistyminen.
  2. Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten tukeminen ja valvonta olisivat maksuttomia sosiaalipalveluita.
  3. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin lisätään tarkentavia säännöksiä valvottujen ja tuettujen tapaamisten järjestämisen edellytyksistä ja sopimuksen voimassaolosta. Lähtökohtana on se, että tuetut tai valvotut tapaamiset olisivat tilapäinen ratkaisu.
  4. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin lisätään säännöksiä, joilla pyritään jouduttamaan tuomioistuimen sosiaalilautakunnalta pyytämän ns. olosuhdeselvityksen valmistumista huoltoriitatilanteissa. Selvitys olisi tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Sosiaalilautakunnan olisi otettava asianosaisiin yhteyttä viimeistään kahden viikon kuluessa selvityspyynnön saapumisesta. Tuomioistuimelta edellytettäisiin nykyistä yksilöidympää selvityspyyntöä.

Muutoksia parempaan suuntaan ollaan ajamassa, joten toivottavasti ne toteutuvat. Jos itse miettii valvottuja tai tuettuja tapaamisia, niin kannattaa ottaa yhteyttä omaan lastenvalvojaan.

Toivotan kaikille asian parissa pohdiskeleville voimia!