Obeesia tiedusteli, että miten valvotut tapaamiset hankitaan, joten tutkin asiaa. Omalla kohdallani odotan, että exä ottaa itse yhteyttä lasten asuinkunnan lastenvalvojaan ja järjestää asian. 16 vuoden kokemuksella voin sanoa, että näin ei tule tapahtumaan, joten saamme olla rauhassa, ainakin toistaiseksi. Olen aina ollut se osapuoli, joka ottaa yhdeydet virallisiin tahoihin ja järjestää tapaamiset sekä sopimukset. Exä on sitten tullut tai jättänyt tulematta paikalle. Tietysti on erittäin valitettavaa, että lapset eivät tapaa isäänsä.
Tuomioistuimissa on yleistynyt käytäntö määrätä lapsen tapaamisoikeus toteutumaan valvottuna. Tapaamiset on voitu määrä valvotuiksi esimerkiksi tapauksissa, joissa perheessä on esiintynyt väkivaltaa tai joissa vanhempien välit ovat muusta syystä kärjistyneet niin, että lapsen kanssa asuva huoltaja pelkää lapsen turvallisuuden olevan uhattuna tapaamisten aikana. Valvonnan tarve on saattanut perustua myös lapsikaappauksen uhkaan. Valvoja on voinut olla tapaamisessa myös tukemassa lasta, joka on vieraantunut vanhemmastaan sen vuoksi, että säännöllistä yhteydenpitoa ei ole ollut. Tavallisin tilanne onkin, että tapaamisia valvotaan sellaisen siirtymävaiheen aikana, jonka kautta lapsi ja vanhempi voivat siirtyä tavanomaisiin tapaamisiin.
Tuomioistuimet ovat saattaneet velvoittaa sosiaalilautakuntia hoitamaan tapaamisten valvontoja, vaikkei sosiaalilautakunnilla ole lakisääteistä velvollisuutta tällaisen palvelun järjestämiseen. Valvotut tapaamiset on mahdollista toteuttaa myös siten, että valvojana toimii molempien vanhempien valvojaksi hyväksymä henkilö. Ketään ei kuitenkaan voida velvoittaa hoitamaan tällaista tehtävää ja valvonta jatkuu niin kauan kuin vapaaehtoinen valvoja haluaa tehtävänsä hoitaa.
Valvonnan järjestämistapaan ja sisältöön liittyy erityisiä vaatimuksia riippuen siitä, mitkä seikat aiheuttavat valvonnan tarpeen. Jos valvonnan syynä on tapaajavanhemman väkivaltaisuus tai mielenterveys- tai päihdeongelmat tai lapsikaappauksen uhka, valvojalta vaaditaan erityistä ammattitaitoa ja tapaamisympäristöltä yleensä erityistä turvallisuutta. Yksityishenkilöiden, kuten sukulaisten, toimiminen valvojina tällaisissa tilanteissa ei takaa välttämättä lapsen turvallisuutta ja heidän asemansa voi muutenkin muodostua ristiriitaiseksi. Valvojan pitää olla tarvittaessa myös kykenevä keskeyttämään tapaaminen. Ammattihenkilö voi myös tarvittaessa tukea tapaajavanhemman vanhemmuutta ja auttaa häntä suhteen rakentamisessa lapseen sekä edistää tapaamisen onnistumista muutenkin.
Termit
Valvotuissa tapaamisissa tapaamispaikassa työskentelee samanaikaisesti kaksi työntekijää, joista toinen on läsnä tapaamisen aikana koko ajan. Tapaamisen sujumiseen liittyviä ongelma-tilanteita varten toinen työntekijä on tapaamispaikassa aina saatavilla. Edellä mainitulla menettelyllä varmistetaan se, että ongelmatilanteista selvitään niin, että lapsen turvallisuus ei missään tilanteessa ole uhattuna. Valvonnan tarve perustuu viranomaisten määrittelyyn.
Tuettu tapaaminen järjestetään silloin, kun vanhemmuudessa tarvitaan tukea, huolto- ja tapaamisselvitykset ovat kesken tai kun vanhempien välillä on luottamuspula. Tuetussa tapaamisessa työntekijä on tarvittaessa saatavilla, mutta ei seuraa tapaamista, kuten valvotussa tapaamisessa. Työntekijä huolehtii tapaamisen alkamisesta ja loppumisesta sekä seuraa tilannetta.
Valvottu vaihto voidaan järjestää, kun vanhempien välillä on lähestymiskielto tai eroristiriidat tai muut riidat estävät vanhempien vuorovaikutuksen. Valvotun vaihdon tavoitteena on varmistaa, että lapsi voi turvallisesti siirtyä toisen vanhemman luokse. Tarvittaessa vaihto voidaan hoitaa ilman vanhempien tapaamista. Tavoitteena on yhteistyön paraneminen, jotta vaihdot voisivat tulevaisuudessa tapahtua ilman ulkopuolista tukea.
Ensi- ja turvakotienliitto ry:n yhtenä toimintamuotona on tapaamispaikkatoiminta, joka on ammatillinen tai ammatillisesti ohjattu palvelu, joka mahdollistaa lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman turvallisen tapaamisen.
Uudistusehdotukset
Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2006 tekemän ja oikeusministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle luovutetun Lasten valvotut ja tuetut tapaamiset -selvitykseen sisältyvät seuraavat uudistusehdotukset:
- Sosiaalihuoltolakiin otettaisiin säännökset kunnan velvollisuudesta järjestää lapsen ja hänen vanhempansa välisiä tuettuja ja valvottuja tapaamisia. Järjestämisvelvollisuus koskisi niitä lapsen ja vanhemman tapaamisia, jotka tuomioistuin tai sosiaalilautakunta on vahvistanut toteutettavaksi valvotusti. Valvotun tapaamisen perusteena voi olla toisen vanhemman arvioitu väkivaltaisuus, lapsikaappauksen uhka, seksuaalisen hyväksikäytön epäily tai vanhempien keskinäinen välien kärjistyminen.
- Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten tukeminen ja valvonta olisivat maksuttomia sosiaalipalveluita.
- Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin lisätään tarkentavia säännöksiä valvottujen ja tuettujen tapaamisten järjestämisen edellytyksistä ja sopimuksen voimassaolosta. Lähtökohtana on se, että tuetut tai valvotut tapaamiset olisivat tilapäinen ratkaisu.
- Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin lisätään säännöksiä, joilla pyritään jouduttamaan tuomioistuimen sosiaalilautakunnalta pyytämän ns. olosuhdeselvityksen valmistumista huoltoriitatilanteissa. Selvitys olisi tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Sosiaalilautakunnan olisi otettava asianosaisiin yhteyttä viimeistään kahden viikon kuluessa selvityspyynnön saapumisesta. Tuomioistuimelta edellytettäisiin nykyistä yksilöidympää selvityspyyntöä.
Muutoksia parempaan suuntaan ollaan ajamassa, joten toivottavasti ne toteutuvat. Jos itse miettii valvottuja tai tuettuja tapaamisia, niin kannattaa ottaa yhteyttä omaan lastenvalvojaan.
Toivotan kaikille asian parissa pohdiskeleville voimia!
Appelsiinin tuoksua 