07.07.07

Pysäytä ilmastonmuutos!

Live Earth on sarja ilmastonmuutoksen vastaisia jättikonsertteja, jotka järjestetään ympäri maailmaa. Live Earth pyrkii lisäämään ihmisten tietoisuutta ympäristöasioista ja kannustamaan luontoa säästävään toimintaan ja soi Johannesburgissa, Lontoossa, New Yorkissa, Rio de Janeirossa, Shanghaissa, Sydneyssä, Hampurissa, Istanbulissa sekä Tokiossa. Järjestäjät toivovat konserttien tavoittavan yli kaksi miljardia ihmistä television, radion sekä Internetin välityksellä. Maailmanlaajuinen suora lähetys ilmastonmuutoskonserteista, joissa esiintyy yli 100 huippumuusikkoa, nähdään Suomessa YLEn kanavilla.

YLE Extra seuraa 7.7. Live Earthiä 22 tunnin suorassa lähetyksessä klo 11.00 alkaen.

YLE TV2 lähettää konserttia suorana klo 11.00-11.45, klo 15.15-17.20, klo 18.15-18.45 ja klo 22.35-01.00 ja lisäksi uusii koko konsertin kokonaisuuksina myöhemmin. Lisätietoa Teksti-tv:n s. 390.

Live Earth kuuluu myös YleX:llä – radiokanava seuraa eri puolilla maailmaa järjestettäviä konsertteja koko päivän ajan ja esittää otteita useiden artistien keikoista.

Uusinnat ja koosteet

YLE TV1 LiveEarth-kooste
8.7. klo 12.00-14.25
9.7. klo 23.35-02.00

YLE TV2 uusinnat
14.7. klo 14.30-16.30
21.7. klo 14.30-16.30
28.7. klo 14.30-16.30
4.8. klo 14.20-16.20
11.8. klo 14.40-16.40
18.8. klo 14.35-16.35

YLE Extra uusinnat
8.9. klo 18.00-00.00
15.9. klo 18.00-00.00
22.9. klo 18.00-00.00
29.9. klo 18.00-22.00

YLE TV1 esittää kesällä Live Earth -dokumentteja ja – lyhytelokuvia ja digitaalinen YLE Teema on mukana ilmastonmuutosaiheisella tiedeohjelmistolla.

Edit 6.7.2007: Pari kirjoitusvirhettä korjattu. Lisää tietoa lisätty.

YK:n kehitysohjelma UNDP on mukana järjestämässä tapahtumaa Shanghaissa, Johannesburgissa ja Rio de Janeirossa.

Edit 7.7.2007: Live Earth-konsertti on käynnissä.

Iltalehti: Rokkia ilmaston puolesta

Ilta-Sanomat: Live Earth-konsertit käynnissä

Helsingin Sanomat: Ilmastokonsertit käynnissä eri puolilla maailmaa

Ilmastonmuutos tapetilla

Älä lyö lasta

”Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus.”
J.P.Grant, Unicefin entinen pääsihteeri YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksesta

”Jolleivät kaikki kansalaiset kunnioita ihmisoikeuksia kotonaan,
tavoittelemme turhaan maailmanlaajuista edistystä.”
Eleanor Roosevelt ihmisoikeuksista

Väkivaltaa ei mielletä väkivallaksi, jos uhri on lapsi

Lastensuojelun Keskusliiton Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan runsas kymmenesosa suomalaisista ei pidä nyrkillä lyömistä tai potkaisemista pahoinpitelynä, mikäli kohteena on lapsi. Valitettavasti vielä 2000-luvulla kolmannes suomalaisista hyväksyy edelleen ruumiillisen kurittamisen. Tämä siitäkin huolimatta, että lasten ruumiillinen kuritus on ollut Suomessa lailla kiellettyä vuodesta 1984. Lapsia tukistetaan, piiskataan, nipistetään ja läimäytellään. Vastaajista 12 prosenttia ”ei osaa sanoa”, onko käyttänyt mainittuja väkivallan muotoja. – Ei tunnu uskottavalta, että ihminen ei tietäisi, onko hän piiskannut lastaan vai ei. Kyseessä lienee valikoiva muisti, asiaa ei vain haluta myöntää.

Väkivalta periytyy

Suhtautuminen ruumiilliseen kurittamiseen periytyy. Ne, joita on kohdeltu väkivaltaisesti lapsena, hyväksyvät muita yleisemmin väkivaltaisen kasvatuksen. He myös aikovat kurittaa ruumiillisesti omia lapsiaan, jos näitä hankkivat. Kahta vastaajaa kolmesta (65 %) on kuritettu lapsena.

Kaikki eivät hyväksy väkivaltaa

Toisaalta suomalaiset ovat valmiita puuttumaan asiaan, kun havaitsevat lähipiirissään käytettävän fyysistä väkivaltaa lapsia kohtaan. Puolet ottaisi asian rohkeasti puheeksi väkivallan tekijän kanssa. Ihmiset kaipaavat varmasti keinoja asian puheeksi ottamiseksi ja tietoa siitä, miten asioihin voi vaikuttaa ja kenen puoleen kääntyä.

Lasten pahoinpitely on yleisin perheväkivallan muoto

Lapsiin kohdistuva väkivalta on yleisin ja hyväksytyin perheväkivallan muoto. Tekijänä voi olla vain toinen vanhempi, tai koko perhe sisaruksineen. Lapsiin kohdistuva väkivalta on ainoa perheväkivallan muoto, jota jopa puolustellaan julkisesti. Esimerkiksi parisuhdeväkivallan osalta tällainen ei tulisi kysymykseenkään, mutta siinä uhri onkin aikuinen.

Säännöllinen seuranta tärkeää

1980-luvun lopulla toteutetun, koululaisille suunnatun uhritutkimuksen jälkeen lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ei ole tutkittu kysymällä lapsilta ja nuorilta itseltään. Säännöllisyys tutkimuksissa on tärkeää. Niiden toteuttaminen tulisi kuitenkin olla valtiovallan, ei yksittäisen järjestön tehtävä.

Älä lyö lasta -kampanja väkivaltaa vastaan

Lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi Lastensuojelun Keskusliitto käynnisti valtakunnallisen Älä lyö lasta -kampanjan. Kampanjalla pyritään vaikuttamaan kasvattajien ja muiden aikuisten asenteisiin väkivallattoman kasvatuksen puolesta. On jo korkea aika ymmärtää, että kurittaminen ei ole kasvatusta. Se on pelkkää väkivaltaa, joka jättää aina pysyvän jäljen. Jäljen, jota edes aika ei paranna.
Testaa, kuinka itse toimit ongelmatilanteissa!

Lastensuojelun Keskusliitto toimii yhteiskuntapoliittisena vaikuttajana lapsia koskevassa päätöksenteossa. Lastensuojelun Keskusliitto luotaa yhteiskuntaa lapsen ja lastensuojelun näkökulmasta ja on lastensuojelun vastuullinen kehittäjä.

Lapsitiedon keskus välittää tietoa niistä toimijoista ja asioista, jotka suojelevat lasta sekä edistävät monin eri tavoin lasten hyvinvointia. Se tukee asiantuntijuutta, jota käytetään lapsen edun ajamiseksi ja vaikuttamiseksi yhteiskuntapoliittiseen päätöksentekoon lapsen edun näkökulmasta. Lapsitiedon keskus toimii luotettavana tiedonvälittäjänä ja palveluohjauksen työvälineenä.

Mitä lähisuhdeväkivalta on?

”Jokaisella yksilöllä on oikeus elämän, vapauteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen”

– YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, 3. artikla –

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan perheessä tai muissa sukulaisuus- ja tuttavuussuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Käsitteenä lähisuhdeväkivalta on laajempi kuin perhe- tai parisuhdeväkivalta. Muodoiltaan lähisuhdeväkivalta voi olla monenlaista, se voi olla fyysistä, seksuaalista, henkistä, taloudellista, hoitosuhteessa tapahtuvaa hoidon ja avun laiminlyöntiä tai uskonnollista. Tekijä voi olla puoliso, oma lapsi, lähisukulainen tai muu läheinen tuttava.

Usein lähisuhdeväkivalta liittyy elämän kriisitilanteisiin, jolloin rakentavien ratkaisumallien puuttuminen johtaa väkivallan käyttöön. Hyvin usein väkivallan kohteena on nainen. Perheessä tapahtuvasta väkivallasta kärsivät aina myös lapset.

Suomessa arvioidaan vuosittain 40 000 – 60 000 naisen joutuvan eriasteisen väkivallan kohteeksi. Raiskauksia ilmoitetaan vuosittain noin 500, kun niiden todelliseksi määräksi arvioidaan 6000 – 10 000. Väkivallasta pahinta lienee parisuhdeväkivalta, joka on yleensä muilta salattua, toistuvaa ja yleensä muuttuu rankemmaksi kerta kerralta. Noin 30-40 naista kuolee Suomessa vuosittain perhe- ja lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan seurauksena.

Lähisuhdeväkivallasta voi selviytyä

Lähisuhdeväkivalta on rikos ja ihmisoikeusloukkaus, johon voidaan puuttua oikeudellisin keinoin. Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan henkistä, fyysistä, seksuaalista tai taloudellista väkivaltaa parisuhteissa, perheissä tai muissa lähisuhteissa. Väkivalta ei lopu itsestään. Jos väkivallan kierrettä ei katkaista, se voi muuttua raaemmaksi ja toistua yhä useammin.

Jos olet kokenut seksuaalista väkivaltaa tai hyväksikäyttöä

• Älä peseydy, älä vaihda vaatteita
• Ota yhteyttä poliisiin
• Mene lääkäriin, vaikkei näkyviä vammoja olisikaan
• Älä jää yksin, hae apua

Koetko lähisuhdeväkivaltaa? Tunnista merkit ajoissa ja ota yhteyttä.

• Seksuaalirikoksia ovat mm.
  • raiskaukset
  • pakottamisen seksuaaliseen tekoon
  • lapsen ja aikuisen seksuaalinen hyväksikäyttö
  • seksuaalipalvelujen ostaminen alaikäiseltä

• Seksuaalinen väkivalta ja/tai hyväksikäyttö voivat pahimmillaan vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ja laajasti uhrin elämään: työkykyyn, mielenterveyteen, parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja elämänhallintataitoihin.
• Seksuaalirikoksen kohteeksi voi joutua kuka tahansa. Myös seksuaalirikoksissa tekijä on syyllinen, ei uhri.
• Raiskauksessa ei ole kysymys seksistä, vaan vallankäytöstä ja alistamisesta.
• Seksuaalista väkivaltaa, pakottamista ja hyväksikäyttöä tapahtuu myös parisuhteessa. Lapsuudessa koettu trauma voi aktivoitua aikuisiässä. Vaikeistakin kokemuksista voi kuitenkin toipua. Selviytymiseen tarvitaan useimmiten apua ja tukea.

Mistä apua?
Raiskauskriisikeskus Tukinainen on valtakunnallinen resurssikeskus, joka

• antaa tukea ja ohjausta seksuaalisen väkivallan ja/tai hyväksikäytön kohteeksi joutuneille naisille ja tytöille sekä heidän läheisilleen
• vaikuttaa ammatti-, viranomais- ja oikeuskäytäntöihin sekä yleiseen meilipiteeseen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemikseksi
• tarjoaa yhteistyötä, konsultaatioapua ja koulutusta eri alojen ammattilaisille, viranomaisille, järjestöille ja oppilaitoksille
• täydentää julkisia sosiaali- ja terveysalan palveluita ja viranomaisjärjestelmää omalla erityisalueellaan.

Ensi- ja turvakotien liitto

Ensi- ja turvakotien liitto on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka tarkoituksena on tukea vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä ehkäistä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Rikosuhripäivystys

Oletko joutunut rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi tai oletko joutunut rikoksen todistajaksi? Rikosuhripäivystyksen perustehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa.

Traumaterapiakeskus

Traumaterapiakeskus on traumapsykologian asiantuntijakeskus, joka tarjoaa tietoja, neuvontaa, koulutusta, konsultaatiota ja hoitoa traumasta tai traumaattisesta surusta kärsiville henkilöille, perheille, ryhmille ja yhteisöille. Traumaterapiakeskuksella on toimipisteet sekä Oulussa että Helsingissä.

Kriisikeskus netissä – www.tukinet.net

Tukinet on Internetissä toimiva kriisikeskus. Tukinet tuottaa verkkopalveluja, jotka keskittyvät ihmisen auttamiseen arjen murheiden keskellä, kokemusten jakamiseen ja tuen löytymiseen sitä tarvitseville. Palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.

Oma kokemus

Olen itse kokenut lähisuhdeväkivaltaa ensimmäisessä avioliitossa, mutta onneksi pääsin pois.
Tässä aihetta koskevat blogikirjoitukseni:
https://auringonkukkametsa.wordpress.com/2007/06/03/naisten-perusoikeudet/
https://auringonkukkametsa.wordpress.com/2007/06/02/pelon-vallassa/
https://auringonkukkametsa.wordpress.com/2007/05/29/kuinka-selvian-avioerosta/
https://auringonkukkametsa.wordpress.com/2007/05/25/kuoleman-jalkeen/
https://auringonkukkametsa.wordpress.com/2007/05/10/pokka/
https://auringonkukkametsa.wordpress.com/2007/05/06/joku-raja/

Jos sinä koet tällä hetkellä lähisuhdeväkivaltaa,

hae heti apua, sillä sinulla on mahdollisuus onnelliseen elämään.

Toivotan sinulle paljon voimia!

Uusia blogitaitoja

Tekemällä oppii. Näin on käynyt blogia kirjoittaessa. Olen oppinut paljon uusia asioita; niistä uusimpana opin, kuinka juttuun lisätään videoleike.

Blogin yläpalkista löytyy mm. sivut:

Tilastoja – blogin katselukerrat, artikkelimäärä, kommenttimäärä, 30 päivän sisällä suosituimmat jutut ja hakusanoja.

Väriä – tietoa oranssista ja keltaisesta ja väriterapiasta.

Hakemisto

Älä jätä aivoja narikkaan

Juhannuksen aika on vaatinut kotimaassa tähän mennessä ainakin kolmetoista kuolonuhria. Heistä neljä hukkui.

Juhannusaattona hieman alle 70-vuotias mies hukkui Pieksämäellä mökkinsä matalahkoon rantaveteen. Juhannuspäivänä hukkui saunasta uimaan lähtenyt noin 60-vuotias mies Luumäellä. Mies löydettiin rantaviivan tuntumasta. Paikkakuntalainen mies menehtyi Sodankylässä lauantaina hypättyään lautalta matalaan veteen. Paikalla olleet aloittivat miehen elvytyksen, mutta tämä menehtyi saamiinsa vammoihin. Sunnuntaina puolenpäivän aikaan löydettiin Ylitornion Raanujärvestä hukkuneena 60-vuotias nainen. Hänen katoamisensa oli huomattu sunnuntaiaamuna.

Viisaasti vesillä -vesiturvallisuuskampanjan teemana on ”Älä jätä aivoja narikkaan”. Tavoitteena on muistuttaa, että vastuu omista toimista ja valinnoista on jokaisella itsellään. Jokaisen vesillä liikkujan tulee kantaa vastuu omista tekemisistään, mutta myös tuntea vastuuta toisten turvallisuudesta.

Terve järki ja varovaisuus on vesillä liikkujan tärkein varustus. Myös taitojen ja varusteiden on oltava kunnossa. Joka kesä sattuu turhia hukkumistapauksia ja onnettomuuksia, jotka olisivat helposti vältettävissä, mikäli vesillä liikkumisen perustaidot sekä uima- ja hengenpelastustaidot olisivat hallussa.

Suurin osa Suomessa vuosittain hukkuneista hukkuu päihtyneenä. Veneillessä hukkuneista jopa kahdeksan kymmenestä olisi pelastunut käyttämällä pelastusliivejä. Vesillä onkin tärkeää käyttää pelastusliivejä ja muistaa kohtuullisuus alkoholin käytössä.

Vesillä liikutaan myös valitettavan usein huolimattomasti ja vailla tarpeellisia perustaitoja. Oikea asenne ja vesillä liikkumisen perustaidot tekevät veneilystä turvallisen ja miellyttävän kokemuksen. Vene ja sen varusteet kannattaa pitää hyvässä kunnossa ja pullot korkata vasta maissa.

Tänä vuonna kesäkuun puoleen väliin mennessä oli hukkunut yhteensä jo 64 henkeä. Viime vuonna vastaava luku oli 32. Näistä vesiliikenteessä menehtyi 17, viime vuonna vastaavana aikana 10. Hukkumisten määrän kasvua selittävät pitkälti kevään heikot jäät ja aikaisin alkanut avovesikausi. Jäihin pudonneita oli 23, vuotta aiemmin 12. Miehiä hukkuneista on 53. Synkimmät hukkumistilastot ovat olleet Savossa ja Pohjanmaalla. Tiedot perustuvat Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton ennakkotilastoon.