Älä lyö lasta

”Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus.”
J.P.Grant, Unicefin entinen pääsihteeri YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksesta

”Jolleivät kaikki kansalaiset kunnioita ihmisoikeuksia kotonaan,
tavoittelemme turhaan maailmanlaajuista edistystä.”
Eleanor Roosevelt ihmisoikeuksista

Väkivaltaa ei mielletä väkivallaksi, jos uhri on lapsi

Lastensuojelun Keskusliiton Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan runsas kymmenesosa suomalaisista ei pidä nyrkillä lyömistä tai potkaisemista pahoinpitelynä, mikäli kohteena on lapsi. Valitettavasti vielä 2000-luvulla kolmannes suomalaisista hyväksyy edelleen ruumiillisen kurittamisen. Tämä siitäkin huolimatta, että lasten ruumiillinen kuritus on ollut Suomessa lailla kiellettyä vuodesta 1984. Lapsia tukistetaan, piiskataan, nipistetään ja läimäytellään. Vastaajista 12 prosenttia ”ei osaa sanoa”, onko käyttänyt mainittuja väkivallan muotoja. – Ei tunnu uskottavalta, että ihminen ei tietäisi, onko hän piiskannut lastaan vai ei. Kyseessä lienee valikoiva muisti, asiaa ei vain haluta myöntää.

Väkivalta periytyy

Suhtautuminen ruumiilliseen kurittamiseen periytyy. Ne, joita on kohdeltu väkivaltaisesti lapsena, hyväksyvät muita yleisemmin väkivaltaisen kasvatuksen. He myös aikovat kurittaa ruumiillisesti omia lapsiaan, jos näitä hankkivat. Kahta vastaajaa kolmesta (65 %) on kuritettu lapsena.

Kaikki eivät hyväksy väkivaltaa

Toisaalta suomalaiset ovat valmiita puuttumaan asiaan, kun havaitsevat lähipiirissään käytettävän fyysistä väkivaltaa lapsia kohtaan. Puolet ottaisi asian rohkeasti puheeksi väkivallan tekijän kanssa. Ihmiset kaipaavat varmasti keinoja asian puheeksi ottamiseksi ja tietoa siitä, miten asioihin voi vaikuttaa ja kenen puoleen kääntyä.

Lasten pahoinpitely on yleisin perheväkivallan muoto

Lapsiin kohdistuva väkivalta on yleisin ja hyväksytyin perheväkivallan muoto. Tekijänä voi olla vain toinen vanhempi, tai koko perhe sisaruksineen. Lapsiin kohdistuva väkivalta on ainoa perheväkivallan muoto, jota jopa puolustellaan julkisesti. Esimerkiksi parisuhdeväkivallan osalta tällainen ei tulisi kysymykseenkään, mutta siinä uhri onkin aikuinen.

Säännöllinen seuranta tärkeää

1980-luvun lopulla toteutetun, koululaisille suunnatun uhritutkimuksen jälkeen lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ei ole tutkittu kysymällä lapsilta ja nuorilta itseltään. Säännöllisyys tutkimuksissa on tärkeää. Niiden toteuttaminen tulisi kuitenkin olla valtiovallan, ei yksittäisen järjestön tehtävä.

Älä lyö lasta -kampanja väkivaltaa vastaan

Lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi Lastensuojelun Keskusliitto käynnisti valtakunnallisen Älä lyö lasta -kampanjan. Kampanjalla pyritään vaikuttamaan kasvattajien ja muiden aikuisten asenteisiin väkivallattoman kasvatuksen puolesta. On jo korkea aika ymmärtää, että kurittaminen ei ole kasvatusta. Se on pelkkää väkivaltaa, joka jättää aina pysyvän jäljen. Jäljen, jota edes aika ei paranna.
Testaa, kuinka itse toimit ongelmatilanteissa!

Lastensuojelun Keskusliitto toimii yhteiskuntapoliittisena vaikuttajana lapsia koskevassa päätöksenteossa. Lastensuojelun Keskusliitto luotaa yhteiskuntaa lapsen ja lastensuojelun näkökulmasta ja on lastensuojelun vastuullinen kehittäjä.

Lapsitiedon keskus välittää tietoa niistä toimijoista ja asioista, jotka suojelevat lasta sekä edistävät monin eri tavoin lasten hyvinvointia. Se tukee asiantuntijuutta, jota käytetään lapsen edun ajamiseksi ja vaikuttamiseksi yhteiskuntapoliittiseen päätöksentekoon lapsen edun näkökulmasta. Lapsitiedon keskus toimii luotettavana tiedonvälittäjänä ja palveluohjauksen työvälineenä.