Etätyö – edut ja haitat sekä keinot hallita kaaosta

Olen tottunut usean vuoden ajan siihen tilanteeseen, että voin hoitaa työtehtäväni toimiston ulkopuolella, yleensä kotoa käsin etätyönä verkkoyhteyden ja erilaisten virtuaalisten palaveriohjelmien avulla. Säästän työmatkoihin kuluvaa aikaa, eikä tarvitse joka aamu laittaa itseänsä kuntoon. Keitän kupin teetä, siirryn kylpytakki päällä hiukset hapsottaen ilman meikkiä keittiöstä olohuoneen sohvalle ja aukaisen kannettavan tietokoneen. Samalla onnistuu pyykinpesu ja tallentavalta digiboksilta ohjelmien katselu/kuuntelu. Minulla on vapaus tehdä, mitä huvittaa, kunhan teen työtehtäväni. Minulla on myös joustavat työajat. Pääsen helpommin hakemaan pikkuisen päiväkodista, kun olen päiväkodin lähellä. Ei tarvitse olla keskellä liikenneruuhkia.

Etätyöllä on myös kääntöpuolensa. Talouselämä kirjoitti aiheesta jo marraskuussa 2007 numerossa 38/2007; Varo etätyön syntejä. Ennen en niitä edes huomannut, koska tein etätöitä vain harvoin. Nyt etätöiden tekemisestä on tullut melkein jokapäiväistä. Haittapuoliin on myös omat keinonsa, jolla niitä voi vähentää.

1. Yhteiset kahvihetket, lounaat ja juttutuokiot jäävät pois. Omalla verkostolla on taipumus kadota, jos jää pelkästään tekemään töitä kotoa käsin. Jos tällainen virtuaalinen työryhmä lakkaa olemasta (kuten nyt juuri uhkaa käydä yt-neuvottelujen myötä), on syytä luoda oma verkostonsa. Siksi pidän itse siitä huolen, että käyn säännöllisesti toimistolla tapaamassa muitakin työkavereita, osallistun työpaikan juhliin ja näemme joskus työn ulkopuolella tyttöporukalla.
2. Aktiivisuus alainen-esimies -suhteessa muuttuu etätyön myötä. Normaalisti tehokas esimies ei välttämättä hallitse virtuaalimaailmassa johtamista. Tämän vuoksi alaisen tulee olla aktiivinen osapuoli. Pyrin itse lähettämään usein esimiehelleni sähköposteja työtehtävieni etenemisestä ja päivittämään virtuaalitiimini yhteisiä nettisivuja, jotta tieto kulkee.
3. Alaisen sijoittuminen esimiehen prioriteettilistalla voi pudota yllättäen. Vain sellainen alainen, jonka työ tukee esimiehen omia tavoitteita, voi menestyä. Olen huolehtinut, että minun työtehtäväni ovat myös esimieheni mielestä kiinnostavia ja hyödyllisiä. Niiden tulee näkyä yhteisissä ja organisaation tavoitteissa.
4. Esimiehen silmissä voi alaisen luottamus kadota. Virtuaalipomo voi pelätä, että alainen viettääkin virtuaalityössä vain vapaa-aikaa. (Noh, tietysti… heh heh… pitää käydä riittävän usein Facebookissa.) Tämän vuoksi pidän jatkuvasti ylikommunikoinnilla huolen siitä, että esimieheni on tietoinen, mitä etenen työtehtävien suhteen.
5. Tärkeysjärjestys saattaa kadota, kun työtehtäviä satelee sähköpostitse, palavereissa ja puhelinkeskusteluissa ja ne kirjaa ylös nopeasti. Vääriä tehtäviä väärään aikaan tekevä alainen ei ole mieluinen esimiehelle. Vähintään kerran viikossa pidettävässä tiimipalaverissa kerron, mitä työtehtäviä teen ja tarkistan tärkeysjärjestyksen.
6. Etätyö on yksinäistä. Sosiaalisia tarpeita varten pitää muistaa järjestää kasvotusten tapaamisia ja muitakin aktiviteetteja. Tiimipäivät ovat tärkeitä. Olen aina valmis, jos voimme järjestää tapaamisen ja/tai tiimipäivän.
7. Etätyössä omat tarpeet unohtuvat. Jos etätyötä tekee pitkään, jäävät omat tarpeet sivuun liiankin helposti. Uusia asioita ei opi niin helposti virtuaalisessa oppimisympäristössä kuin jos osallistuu muiden osallistujien kanssa kasvotusten opetukseen. Joskus etäopiskelu on mukavaa ja palkitsevaa, mutta jatkuvasti tehtynä se ei ole kivaa. Opiskelu on myös täysin omissa käsissä, jos tekee töitä etänä. Pyrin osallistumaan koulutuksiin paikan päällä erilaisissa koulutustilaisuuksissa, jotta virtuaalinen etäopiskelu olisi lähinnä omien tietojen täydentämistä.
8. Jokaiselta virtuaalitiimin jäseneltä odotetaan paljon, jotta toisi lisäarvoa työpanoksen ja osaamisensa muodossa. Maine hiipuu helposti ja yt-neuvottelukierroksilla saa pelätä oman paikkansa puolesta. Nykypäivänä ollaan nopealiikkeisiä, joten hyvän maineen omaavat tekijät rekrytoidaan nopeasti toisiin yrityksiin. Muut jäävät nuolemaan näppejään. Tässä asiassa ei voi muuta kuin tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja päivittää ansioluettelonsa aina välillä. Kannattaa myös pitää mielessä henkilöitä, jotka voivat toimia suosittelijoina tulevassa työtehtävän haussa.

Kaikkien näiden etujen ja haittojen keskellä olen kuitenkin melko tyytyväinen. En taida vielä olla elämäni unelma-ammatissa, mutta aika lähellä silti. Saan tehdä joustavalla työajalla kotona töitä, joskus matkustaa työasioissa sekä käydä koulutuksissa ja ansaitulla palkalla saan maksettua laskut ja pankkilainoja pois. Toivottavasti saan pitää työni ja mikäli haluan muihin työtehtäviin, niin toivon saavani hakeutua niihin itse omasta toivomuksestani.