Appelsiinin tuoksua · Huumoria · Savage Chickens · Työelämä

Työpaikka tallessa – itkeäkö vai nauraako?

Olen kertonut aiemmin, että työpaikalla ovat olleet käynnissä yhteistoimintaneuvottelut. Nyt ne ovat ohi, epävarmuus on poistunut vihdoinkin, sillä ikävät irtisanomiset on tehty ja oma työpaikka onkin vielä tallessa. Huh huh!

Usean viikon ajan epävarmuus on nakertanut työmotivaatiota, iloa ja yleistä intoa, jota minulla on aina paljon takataskussa. Aion levätä tämän viikonlopun ja aloittaa maanantaina työnteon uudella asenteella. Helppoa se ei tule olemaan, koska irtisanottujen joukossa on tuttuja. Kahvipöydän ympäriltä on vähentynyt väkeä. Irtisanomiskierroksia ei unohda koskaan, vaan ne syöpyvät mieleen.

Vaikka olisi uusi työpaikka tiedossa ja haluaisi nykyisestä työtehtävästä eroon, ei irtisanominen ole koskaan iloinen asia. Työsopimuslain mukaanhan

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

En tiedä itkeäkö vai nauraako, kun oma työpaikka on tallessa. Olo on lähinnä lievästi helpottunut, mutta surullinen kaikkien irtisanottujen puolesta. Töissä käydään, jotta saadaan rahallinen korvaus tehdystä työstä. Pelkkä palkka ei kuitenkaan motivoi nousemaan aamulla ylös ja lähtemään töihin. Tähän mennessä se ”juttu” on aina ollut ihanat työkaverit ja on edelleenkin, vaikka väki onkin nyt vähentynyt. Omasta työstä tulisi olla innostunut. Saan innostuksen puuskia aina välillä, mutta se ei ole jatkuvaa. Tuntuu, että omat taitoni ja tietoni eivät ole kokonaan käytössä. Eihän esimies edes tiedä tästä piilevästä taidostani, että kirjoitan säännöllisesti blogia ; ) En taida myöskään olla vielä siinä ammatissa, josta olen haaveillut. En vain tiedä, mikä minusta tulee ”isona”. Jos löydän vastauksen tähän kysymykseeni ja tarjolle tulee mahdollisuus päästä tähän unelma-ammattiin, niin silloin irtisanon itseni nykyisestä työtehtävästäni omasta tahdostani. Mutta siihen voi mennä vielä pitkä tovi. Sitä odotellessa hymähtelen alla olevalle sarjakuvalle.

Savage Chickens: How To Quit Your Crappy Job

5 vastausta artikkeliin “Työpaikka tallessa – itkeäkö vai nauraako?

  1. Onneksi oma työpaikkasi on turvattu.
    Mie tiedän, että on vaikeaa löytää työtä…

    Miun Hanini hiljattain vaihtoi työpaikkaa,
    koska siinä entisessä oli vähän väliä tuo tilanne:
    Kuka laitetaan taas pois ja kuka saa jäädä.
    Se aiheuttaa epävarmuutta ja ahdistusta työntekijöille…

  2. Meillä sama juttu, monta vuotta peräkkäin, ei oo hauskaa mutta minkäs teet. Motivaatio kyllä on koetteilla. Kun laskeskeli josko työttömyyskorvaus riittää lainanmaksuun niin tulos vähän lohdutti. Onneksi vaimolla on ammatti jossa ei ole samoja pelkoja.

  3. Onneksi toimeentulo on turvattu.

    Meitä duunareita on kahdenlaisia (ainakin) – on niitä joille työ on elämäntapa ja niitä jotka erottavat työn ja elämän visusti toisistaan. Mä kuulun jälkimmäisiin.

  4. Hei Hallatar, Pena ja Halo Efekti sekä kiitos kommentoinnista!

    Sain eilen maanantaina pitkästä aikaa paljon töitä tehdyksi. Tämä kuitenkin tapahtui kotitoimistossa. En lähtenyt toimistolle, koska taitaapi suurin osa väestä olla lomilla tulevan pääsiäisen vuoksi. Ei vaan napannut lähteä kuulostelemaan työkavereiden tuntoja irtisanomisten jälkeen.

    Mieliala on jo vähän parempi, etten ole nyt toistaiseksi lähdössä sarjakuvan kuvaamalle tielle. Leipä on kuitenkin tienattava pöytään.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s