Olin eilen ystävän luona kotimyyntikutsuilla. Ei varsinaisesti pitänyt hankkia mitään, mutta niin sitä taas saavuin kotiin tilausvahvistuksen kera. Kevään aikana olen lupautunut pitämään emäntänä muutamat kotimyyntikutsut.
Vuosien varrella sitä on tullut käytyä jos jonkinmoisilla kutsuilla ystävien luona ja emännöityä muutamat itsekin kotona. Enemmän tai vähemmän on tullut hurahdettua kaikenlaisiin tuotteisiin. Olen ollut tyytyväinen hankintoihin, varsinkin vaatteisiin ja astioihin; ainoastaan tuoksukynttilät eivät olleetkaan minun juttuni. Tässä listaa kotimyyntikutsuista, joilla olen käynyt:
- Avon -kosmetiikkaa
- alusvaatteita (en muista enää merkkiä/jälleenmyyjää)
- FriendTex -vaatteita
- Green House -vaatteita
- Mary Kay -kosmetiikkaa
- me&i -lastenvaatteita, vaatteita
- Oriflame -kosmetiikkaa
- PartyLite -kynttilöitä
- Satunallet -palapelit, askartelutuotteet
- Tupperware -muovisia säilytysastioita
Kaikkien näiden kotimyyntikutsujen suhteen kannattaa aina muistaa kuluttajansuojalaki. Sen mukaan:
Kuluttajalla on oikeus peruuttaa kotimyynnissä tekemänsä sopimus ilmoittamalla siitä elinkeinonharjoittajalle 14 päivän kuluessa kotimyyntiasiakirjan vastaanottamisesta. Jos tavara vastaanotetaan myöhemmin kuin kotimyyntiasiakirja, aika alkaa tavaran vastaanottamisesta. Tavaran kaupassa peruuttamisilmoitukseksi katsotaan myös vastaanotetun tavaran palauttaminen. Peruuttamisilmoituksen saatuaan elinkeinonharjoittajan on viivytyksettä ja viimeistään 30 päivän kuluttua palautettava jo maksettu kauppahinta. Kuluttajalla on oikeus siihen saakka pidättää tavara tai muu suoritus.
Vedän rajani näihin kotimyyntikutsuihin, joilla voin silloin tällöin käydä ja joskus sopivalla hetkellä toimia emäntänä. Itse en kuitenkaan lähde myyjäksi. Kerran olin kuuntelemassa esityksen Amwaysta, johon minua rekrytoitiin mukaan myyjäksi. Ei kyllä ollut minun juttuni. En halunnut toista työtä, koska päivätyössäkin on tekemistä. Enkä silloin halunnut jättää nykyistä työtäni, koska toimentulo oli turvattu.
Mari Koo on jo useampi vuosi takaperin pohdiskellut kotioloissa tapahtuvaa kaupankäyntiä Kulutusjuhla -blogissa Kauppaa kotioloissa -jutussa.
Verkostomarkkinointi – Bisnestä vai huijausta? -blogissa esitellään kriittisiä näkökulmia verkostomarkkinointiin ja pyramidipeleihin Suomessa.
Ajatuksia elämästä ja yhteiskunnasta -blogissa Titta kertoo ystävänsä tarinan kirjoituksessa Laillista rosvousta.
Ajatusvapaa -blogista löytyy kirjoituksia verkostomarkkinoinnista.
Tietokone -lehden toimituksen Tietoja koneesta -blogissa on Hyväuskoisuus rehottaa netissä -juttu.
Sinirastaan pesä -blogissa on avauduttu verkostoitumisesta.
Inflaatio -blogissa kerrotaan myös verkostomarkkinoinnista Tunteet kuumina -jutussa.
Onko sinulla kokemuksia kotimyyntikutsuista ja/tai verkostomarkkinoinnista?
Appelsiinin tuoksua 
Tupperwaren isoja tölkkejä (joihin mahtuu 5 kg jauhopussi) kymmenen vuotta sitten, kun jauhotoukat valtasivat keittiökaappini. Kalliit olivat, mutta ikuiset (meillä on edelleen käytössä mummon 60-luvulla ostamia Tupperwareja). Ei kielteisiä mielikuvia Tupperwaresta.
Avonin tuotteita myi 70-luvun alussa piikomisperheeni äiti Tukholmassa. Ei hän mitään kotikutsuja järjestänyt, vaan vei kuukauden tarjoukset työpaikalleen ja keräsi tilaukset. Avonia ei siihen aikaan Suomesta saanut. Muistan, miten ihanilta ne kylpyvaahdot ja vartalovoiteet tuoksuivat! Luulen, että himoni kylpyvaahtoihin ja kropparasvoihin juontaa juuri tuolta ajalta. Ei kielteisiä mielikuvia Avonista.
Oriflamea myi yksi oppilaani Uudessakaupungissa. Tuikkasi tilauskirjat kuukausittain opettajanhuoneen pöydälle eikä pitänyt asiasta sen suurempaa numeroa. Minulla oli tapana ostaa kynsienhoitoaineita, kiillotusviiloja, valkoisia kyniä ranskalaiseen manikyyriin ja joskus satunnaisesti saatoin langeta meikkeihin. Ei kielteisiä mielikuvia Oriflamesta, ainakaan niistä kynsienhoitotuotteista.
Kerran olin kynttipartyissä opiskelutoverin luona. Itselleni en ostanut mitään (tuoksukynttilöiden aromi yököttää minua), mutta opiskelijaryhmämme puolesta ostimme ohjaajillemme kohtuukivannäköiset kynttilänroikotustelineet (äh, huono sana, mutta ei ne olleet kyntteliköt, ei kynttiläkruunut eikä lampetit, niin miksi niitä pitäisi kutsua?). Suhde PartyLiteen edellisiä hiukka huonompi, mutta edelleen aika neutraali.
Olen myös osallistunut yksille kotikutsuille, joilla nousivat pintaan kaikki verkostomarkkinointia kohtaan tuntemani ennakkoluulot! Ne olivat Aloe Vera -kutsut. Aloeta oli tungettuna paitsi voiteisiin, shampoisiin yms., myös juotavassa muodossa kanistereihin. Tuotteen lisäksi kaupiteltiin edustajanpaikkoja tähän ”kiinnostavaan liiketoimintaan”. Sikakalliin juotavan töhnän kohdalla kerrottiin ääntä madaltaen, että eihän tämä missään nimessä mikään lääke ole, mutta kyllä monet reumaa sairastavat ovat kokenet siitä suurta helpotusta saavansa. Ja atooppista ihottumaa sairastaville lapsille on ollut hyötyä (ja perään merkityksellinen katse:”Et sunkaan sinä rahaa pihistele, jos on olemassa aine, joka auttaa kärsivää lastasi”)- Aloe Vera herättää tonnikaupalla kielteisiä mielikuvia!
Muista minulla ei sitten olekaan mielikuvia (saattaa olla, että jollain työpaikalla myytiin myös sukkahousuja, mutten koskaan ostanut, niin ihan varma ein ole).
Sana verkostomarkkinointi saa minut välittömästi varuilleen. Siihen yhdistyy mielessäni just noi mainitsemasi pyramidit. Siis se, että tuotetta enemmän ollaankin myymässä osuutta, joka parantaa omia asemia rakennelmassa.
Toisaalta, jos tuote on on kunnossa (kuten esim. Tupperwarella koen olevan) eikä myyjää ryöstetä, ei minulla ole mitään kotikutsumyyntiä vastaan.
Itselläni ei ole kokemusta verkostomarkkinoinnista myyjän ominaisuudessa.
Hei SunÄitis ja kiitos kommentoinnista!
Sinullakin on vuosien varrella kertynyt kokemuksia kotimyyntikutsuista ja vieläpä samankaltaisia kuin minulla 😉
Eli kotimyyntikutsut ja suurin osa tuotteista ovat hyviä juttuja, kun taas verkostomarkkinointi jo pelkkänä sanana tuo epäilyksiä mieleen.
Kotikutsut on varmasti hieno tapa, kunhan mikään osapuoli ei kärsi.
Tinttu tuotteiden kotikutsu- tai jälleenmyynnistä ei voi sanoa mitään muuta positiivista, kun että tuotteet on ihania. Tosin ompelun laatu on kärsinyt todella paljon. En sitten tiedä onko syy mahdollisen halvan työvoiman ja kiireellisten aikataulujen vai minkä.
Asioita koko ajan luvattiin ja taas pyörrettiin. aikataulut venyivät. Rajoituksia oli kamalasti, ja sopimus oli lopulta osittain laiton. EN siis suosittele!