Veto pois

Kesäloman kunniaksi alkoi kesäflunssa. Kurkku on kipeä, nenä vuotaa, paikkoja kolottaa ja päätä särkee. Nuorimmainen on myös kipeänä. Veto on totisesti poissa, eikä oloa helpota sekään tieto, että tietokoneella oloa on vähennettävä.

27.6.2008 Kauppalehti.fi: Näin tietokone pilaa terveytesi

Lääkäreillä on paljon sanottavaa pitkästä tietokonetyöskentelystä. Vaikka näyttöpäätetyö ei ole raskasta fyysistä työtä, muutaman ruudun ääressä vietetyn tunnin jälkeen tuntuu, kuin olisi raahannut säkillistä kiviä.

Tässä jutussa mainittuja oireita:

– jäsenien pistely, puutuminen ja hiirikäden vapina
– ranteen karpaalitunnelisyndrooma
– sormien ja ranteiden pitkäaikaiset ja monotoniset liikkeet vammauttavat hermopinteitä
– tunnelisyndroomasta kärsivät kaikki tietokoneen käyttäjät
– tietokonetta käytettäessä kuormittuvat vain tietyt lihakset
– verenkierto huonontuu tietyissä hermoissa, sormet puuttuvat
– kaulan jännittyneet lihakset synnyttävät päänsärkyjä
– nikamien pinta-alan suureneminen eli
– osteofyytti puristaa suonia ja hermoja
– aivojen verenkierto pienenee
– vaikuttaa kielteisesti myös sukupuoli- ja virtsaelimiin
– silmät kärsivät tietokonetyöskentelystä
– silmän lihakset ylikuormittuvat ja näkö huononee
– silmät kuivuvat
– syntyy kuivan silmän syndrooma
– silmät väsyvät nopeasti
– silmät tulevat hyvin herkäksi valolle
– silmät turpoavat ja punastuvat
– valelikinäköisyys
– lapsilla tietokoneen pitkä käyttö kehittää todellista likinäköisyyttä
– ihmisen elimistö altistuu sähkömagneettiselle säteilylle
– stressia tulee koko ajan, kun tiedostot häviävät tai käyttöjärjestelmä jumiutuu kaikkein pahimpana hetkenä: ilman tietokonetta nykyinen toimistotyöntekijä useimmiten ei voi tehdä mitään työtä

Vuosien varrella oma kroppani on kertonut minulle paljon asioita. Tärkein tieto on se, että kun sairastun, minun pitää levätä. Jos en hoida flunssaa kunnolla, saan keuhkoputkentulehduksen tai poskiontelontulehduksen. Mikäli en hoida tulehdusta kunnolla, saan keuhkokuumeen. Taidanpa mennä lepäämään ja harkitsen lääkäriinmenoa.

Paavo sulatti sydämeni

Virkanaisen asiallinen elämä johdatti minut Paavon luokse. Paavo Westerberg on kirjoittanut Sieltä ja täältä -kolumnissaan Täydellisestä kesästä. Aah! Nauttikaa! Sillä niin mäkin aion, tänään on ensimmäinen lomapäivä. 😉

Repimällä pujosta eroon

Satuin kuulemaan pätkän alueuutisisista, kun televisiossa kerrottiin pujon hävittämisestä asuinalueiden lähistöllä. Olin eilen tekemässä kyseistä asiaa eli revin pujoa muiden rikkakasvien joukossa pihalla. Olen myös jutellut aiheesta naapurini kanssa, että pujosta pitää päästä eroon. Olen aikaisempina vuosina hävittänyt pujoa ja aion tehdä sitä jatkossakin. Päätin myös kirjoittaa aiheesta jutun blogiini. Samalla tästä tuli kertomus siitä, että kuinka löydän aiheita blogiini.

Kuulen, näen tai koen jonkun mielenkiintoisen asian ja päätän kirjoittaa siitä jutun. Istun koneelle ja etsin aiheesta tietoa ensin Wikipediasta.

Pujo – Wikipedia
Marunat – Wikipedia

Sieltä löydän lisää faktoja, linkkejä ja ideoita. Pujo on allergisoiva kasvi, joten siirryn Allergia- ja astmaliiton sivuille.

Allergia- ja astmaliitto – Ketomaruna pidentää pujoallergisten oireilukautta

Pujo taajama-alueiden allergiakasvina – loppuraportti – Juha Jantunen, Kimmo Saarinen – Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti – Joutseno, helmikuu 2008 – www.allergialiitto.com/files/627/PujoLoppuR08.pdf

Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin tutkimuksessa selvitettiin kuinka vakava allergiahaitta pujo on taajama-alueilla. Hankkeessa tutkittiin pujon ja sen sukulaiskasvin ketomarunan esiintymistä ja kukintaa sekä pujontorjuntakeinoja.

Pujo osoittautui Imatran taaja-alueella yleiseksi joutomaiden ja tienpientareiden kasviksi. Sitä kasvoi kaikilla tutkituilla alueilla ja ketomarunaakin oli joka toisella. Pujon siitepölyä on runsaimmin ilmassa heinäkuun lopussa ja elokuun alussa.

Siitepölymäärää voi vähentää paikallisesti poistamalla pujoja. Repiminen on niittämistä tehokkaampi tapa vähentää kasvin runsautta. Ensimmäisen repimiskerran jälkeen pujojen määrä laski 76%, kun niittämällä versomäärä pysyi lähes samana. Niittäminenkään ei ole turhaa, jos sen tekee ennen kukintaa. Heinäkuun alussa niitetyillä alueilla puhot eivät enää ehtineet kasvattaa uusia kukkaversoja loppukesän aikana. Pujo on pioneerikasvi, joka häviää monilta kasvupaikoilta itsestäänkin, jos kasvillisuuden annetaan vakiintua. Uusia kasvupaikkoja syntyy kuitenkin koko ajan maata kaivettaessa esimerkisi taajamien putkitöiden ja tienkorjausten yhteydessä.

Allergia- ja astmaliitto – Allergiatutkimus vahvistaa: Pujojen hävittäminen kannattaa

Kun olen löytänyt tarpeeksi materiaalia, muokkaan juttuani itseni näköiseksi sekä sellaiseksi, että jos etsisin itse tätä tietoa, niin saisin tiedon irti omasta jutustani. Sen jälkeen mietin vielä jutun otsikkoa. Yleensä kuuklaan tietoa vielä muista blogeista, että onko aiheesta kirjoitettu jo jotain. Tällä kertaa kuuklasin sanoilla ”repiä pujoa blogi” ja hakutuloksena löysin seuraavaa:

Metsäpuutarhassa ja vähän muuallakin – 25.7.2007 – Pujohaaste!

Kuusenkerkkä 12.7.2007 – 14.30 – Kuusirannan emännän kanssa keskustelua kommenteissa

Lopuksi käyn vielä tarkistamassa, että onko Blogispotissa julkaistu aiheesta blogijuttua. Etsin hakusanoilla ”pujo” ja ”allergia”. Ei löydy. Päätän julkaista blogijuttuni myös Blogispotissa. Otsikoksi kirjoitan ”Repimällä pujosta eroon”. Kuukletan vielä samoilla sanoilla ”repimällä pujosta eroon” ja löydän kaksi uutta osumaa:

Sarin ja Ollin palsta – 25.2.2008 Ketomaruna voi venyttää pujoallergisen oirekautta

Varsinais-Suomen Agenda 21: Vanhat ekovinkit 2004 – Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 23 – Nitistä pujot!

Kummankaan jutun otsikko ei kuitenkaan ole Repimällä pujosta eroon, joten päädyn pitämään alkuperäisen otsikon. Tarkistan lopuksi aiheet, joita kirjoittamani blogijuttu käsittelee ja valitsen Appelsiinin tuoksua (se on jokaisessa kirjoittamassani blogijutussa aiheena, jolloin tästä aihekategoriasta löytyvät kaikki kirjoittamani blogijutut), Nyt, Bloggaus, Vastuullinen vanhemmuus ja Blogispotti. Painan Julkaise-nappia WordPressin suomalaisella julkaisualustalla, joten juttu on valmis ja luettavissa blogissani. Lopuksi menen vielä Blogispotin sivuille ja julkaisen juttuni siellä.

EU-parlamentti haluaa bloggaajien taustat selville

HS 25.6.2008 klo 12.04: EU-parlamentti haluaa bloggaajien taustat selville

EU-parlamentin kulttuurivaliokunta ehdottaa tuoreessa raportissaan blogien laillisen aseman selventämistä ja bloggaajien taustojen selvittämistä. Valiokunta rinnastaisi blogit laillisesti kaikkeen muuhun julkisuudessa tapahtuvaan keskusteluun.

Raportin on laatinut virolainen europarlamentaarikko Marianne Mikko.

”Blogosfääri on tähän asti ollut täynnä hyviä ja suhteellisen rehellisiä aikeita. Kuitenkin blogien arkipäiväistyessä kaikki eivät noudata enää näitä periaatteita.”

Jotta blogimaailma pysyisi rehellisenä, pitäisi Mikon mielestä bloggaajien taustat ja motiivit olla paremmin selvillä.

”Tarvitsemme laatutakeita, pitää tuoda ilmi, kuka kirjoittaa ja miksi.”

Raportissa ei puhuta minkäänlaisen rekisterin perustamisesta eikä bloggaamisen luvanvaraistamisesta. Mikko haluaisi selventää blogien asemaa muun muassa vastineoikeuden, lähdesuojan ja eettisten sääntöjen noudattamisen suhteen.

Raportin mukaan blogien ja sivustojen, joiden sisältö on käyttäjien tuottamaa, pitäisi rinnastaa kaikkeen muuhun julkisuudessa tapahtuvaan keskusteluun.

Valiokunta suosittelee bloggaajien ja blogien julkaisijoiden ”etujen ja kiinnostuksen kohteen julkistamista” ja blogien vapaaehtoista luokittelua.

Valiokunnan neuvoa-antava jäsen, belgialainen Ivo Belet kommentoi raporttia sanomalla, että bloggaamista ei ”pitäisi rajoittaa millään tavalla”. Toisaalta hänenkin mielestään yksityisyyden suojan ja vastineoikeuden kaltaisiin asioihin pitää puuttua.

Valiokunta on myös huolestunut median omistuksen keskittymisestä yhä harvempiin käsiin. Raportin mukaan on ”huomattava riski”, että media taloudellisen voiton tavoittelussaan menettää kykynsä toimia vallan vahtikoirana.

***
Olen käsitellyt omassa blogissani anonyyminä bloggausta useita kertoja, mm. jutuissa: auringonkukkametsa kertoo blogikokemuksistaan, Muiden paluu kieltäymyksen tielle ja Anonyyminä oleminen. En ole aikonut muuttaa toimintaani blogin kirjoittajana eli aion edelleen pysyä anonyyminä.

Mitäs Blogistania on mieltä tästä uutisesta ja EU-parlamentin kulttuurivaliokunnan tahtotilasta?

Herkkä ihminen

Olen herkkä ihminen. Olen sensitiivinen aisteiltani; erotan ruuan sivumaun, ympäristön lämpötilan ja oudon hajun. En pidä sukkien kastumisesta, vedosta, enkä sormien/jalkojen palelusta. Hakeudun aina lämpimään. Säikyn hyppiviä koiria ja pelkään korkeita paikkoja. Olin pienenä autopahoinvoiva, nykyisin haluan matkustaa kasvot menosuntaan, enkä lue autossa. Häiriinnyn liiasta metelistä, joten en pysty kunnolla keskittymään avokonttorissa. Teen mielummin etätöitä kotona tai työskentelen neuvotteluhuoneissa. En kestä kipua, enkä piikin pistoa. Minulla on laktoosi-intoleranssi, nikkeliallergia ja olen yliherkkä sulfalle, penisilliinille sekä hyttysen ja ampiaisen pistolle. Minulla ei ole tatuointeja, enkä aio niitä koskaan edes hankkia. Olen kuitenkin synnyttänyt tähän maailmaan lapseni, mutta lapsiluku on nyt täynnä. Odotusajan ja synnytyksen kivut olen kestänyt, mutta jokaisella kerralla tulehtuneiden leikkaushaavojen paraneminen on ollut hidasta ja tuskallista.

Olen H. C. Andersenin Prinsessa ja herne -sadun prinsessa. Nukkuessa ja istuessa pitää olla riittävästi pehmusteita alla. En ole koskaan nukkunut teltassa, mutta en taida sitä edes kaivata. Saan helposti mustelmia. En kestä edes leikillään tehtyä liian lujaa puristusta tai tönimistä.

Olen myös sosiaalisesti sensitiivinen. Nauran ja itken helposti. Luen toisten ihmisten tunnetiloja. Koen herkkyyden arvokkaana lahjana ja elämää rikastuttavana voimana. Joskus työelämässä ja ihmissuhteissa havaintoni, näkemykseni ja reaktioni eivät kuitenkaan tule oikein ymmärretyiksi. Ehkä olen senkin vuoksi hakeutunut vuosien varrella ammattiauttajien luokse saamaan tukea oman sisäisen olemukseni vahvistamiseen.

Omaan temperamenttiini kuuluu myös aktiivisuus ja sosiaalisuus. Tästä syystä en voi pelkästään jäädä kotiin tekemään etätöitä, vaan hakeudun aina mahdollisuuksien mukaan muiden ihmisten lähelle työskentelemään.

Välillä minulla on herkkä kausi, jolloin saatan helpostikin purskahtaa itkuun. Koen usein olevani se pieni tyttö, joka jäi kasvuiässä ilman turvaa. Onneksi minulla on ymmärtäväinen aviomies, joka on oppinut tuntemaan minut ja antamaan minulle sitä turvaa, jota kaipaan. Ensimmäisessä avioliitossa minulla ei ollut mahdollisuuksia selviytyä, koska minut tukahdutettiin. Näin jälkikäteen on helppo katsoa menneeseen ja kiittää itseäni oikeista valinnoista. En ole koskaan katunut avioeroani exästä.