Olen herkkä ihminen. Olen sensitiivinen aisteiltani; erotan ruuan sivumaun, ympäristön lämpötilan ja oudon hajun. En pidä sukkien kastumisesta, vedosta, enkä sormien/jalkojen palelusta. Hakeudun aina lämpimään. Säikyn hyppiviä koiria ja pelkään korkeita paikkoja. Olin pienenä autopahoinvoiva, nykyisin haluan matkustaa kasvot menosuntaan, enkä lue autossa. Häiriinnyn liiasta metelistä, joten en pysty kunnolla keskittymään avokonttorissa. Teen mielummin etätöitä kotona tai työskentelen neuvotteluhuoneissa. En kestä kipua, enkä piikin pistoa. Minulla on laktoosi-intoleranssi, nikkeliallergia ja olen yliherkkä sulfalle, penisilliinille sekä hyttysen ja ampiaisen pistolle. Minulla ei ole tatuointeja, enkä aio niitä koskaan edes hankkia. Olen kuitenkin synnyttänyt tähän maailmaan lapseni, mutta lapsiluku on nyt täynnä. Odotusajan ja synnytyksen kivut olen kestänyt, mutta jokaisella kerralla tulehtuneiden leikkaushaavojen paraneminen on ollut hidasta ja tuskallista.
Olen H. C. Andersenin Prinsessa ja herne -sadun prinsessa. Nukkuessa ja istuessa pitää olla riittävästi pehmusteita alla. En ole koskaan nukkunut teltassa, mutta en taida sitä edes kaivata. Saan helposti mustelmia. En kestä edes leikillään tehtyä liian lujaa puristusta tai tönimistä.
Olen myös sosiaalisesti sensitiivinen. Nauran ja itken helposti. Luen toisten ihmisten tunnetiloja. Koen herkkyyden arvokkaana lahjana ja elämää rikastuttavana voimana. Joskus työelämässä ja ihmissuhteissa havaintoni, näkemykseni ja reaktioni eivät kuitenkaan tule oikein ymmärretyiksi. Ehkä olen senkin vuoksi hakeutunut vuosien varrella ammattiauttajien luokse saamaan tukea oman sisäisen olemukseni vahvistamiseen.
Omaan temperamenttiini kuuluu myös aktiivisuus ja sosiaalisuus. Tästä syystä en voi pelkästään jäädä kotiin tekemään etätöitä, vaan hakeudun aina mahdollisuuksien mukaan muiden ihmisten lähelle työskentelemään.
Välillä minulla on herkkä kausi, jolloin saatan helpostikin purskahtaa itkuun. Koen usein olevani se pieni tyttö, joka jäi kasvuiässä ilman turvaa. Onneksi minulla on ymmärtäväinen aviomies, joka on oppinut tuntemaan minut ja antamaan minulle sitä turvaa, jota kaipaan. Ensimmäisessä avioliitossa minulla ei ollut mahdollisuuksia selviytyä, koska minut tukahdutettiin. Näin jälkikäteen on helppo katsoa menneeseen ja kiittää itseäni oikeista valinnoista. En ole koskaan katunut avioeroani exästä.
Hei !
Tämä blogijulkaisu herätti minussa monia tunteita.Olen itsekin hyvin herkkä ja ehkä hieman vetäytyväinen. Olen vielä koulussa ja luokalla on kauhea hälinä ja meteli. Itse olen se ketä tykkään pysyä takana ja seurata muita. Olen hiljainen ja yleensä mietin kenelle kannattaa uskoutua tai paljastaa oma luonteensa. Tietyt ihmiset saavat tietää minusta enemmän.
Joskus siitä on haittaa.Monet pitävät minua outona,mutta se ei minua haittaa.Olen ylpeä herkkyydestäni ja niin kuin sanoitkin Herkkyys on hieno olla olemassa ja vain harva ihminen saa sen lahjana. Monet ihmiset ovat nykyään pinnallisia eikä ajattele muita.
Tiedän,että monet pitävät herkkiä ihmisiä turhan vakavina ja nipoina.Itseasiassa minun mielestä tunneherkät ihmiset ja syvälliset ihmiset tietävät / osaavat sen mihin pinnalliset ihmiset eivät kykene.
Hyvää keväänjatkoa ! : )
Voi että, luulin olevani ainoa tässä maailmassa tosi herkkä, onneksi meitä on muitakin ❤ tämä kirjoitus lohdutti minua.