Appelsiinin tuoksua · Iso · Pikkuinen · Sisäinen puhe

Ikävä äitiä ja isää

Hei Iso!

Kiitos, kun vastasit minulle! Se on ihanaa. Minä, Pikkuinen, olen aina täällä, vaikka olenkin välillä piilossa. Paljon asioita pyörii päässä ja mietityttää.

Kaikki neuvovat eri tavalla. Minulle tuli ikävä äitiä ja isää. Menin heiden luoksensa mökille. Olen aina pikkutyttö vanhempieni silmissä. Sain kuulla mökillä varoituksia kuumasta, kylmästä ja märästä. ”Ettei ny vaan sattuis mitään”, ”Ei!” ja ”Ei tehrä tästä ny numeroo” ja ”Otsasi hiessä pitää sinun leipäsi ansaita” ovat lauseet, joilla minua on kasvatettu. Minulle kerrotaan asioita, joita en halua kuulla ja neuvottiin asioita, joita en ole tekemässä koskaan. En ollut nähnyt heitä pitkään aikaan, emmekä olleet puhuneet puhelimessakaan.

Kaipasin heidän läsnäoloansa. Herkin hetki oli se, kun sain varmaankin ensimmäisen kerran elämässäni koskea isän hiuksiin. Hänellä oli jotain kuivaa ärsytyspintaa tullut päänahkaan ja hiuspohjaan, joten sain katsoa, koskea ja tutkia. Pyysin isää menemään lääkäriin, koska en ole lääkäri.

Mökkivierailun aikana korotin ääneni vain kerran, muuten sain hillittyä itseni. He katselivat, kun söin noutosushia. Joimme iltapäiväkahvit yhdessä. Söimme iltaruoan yhdessä. Kävin saunassa äidin kanssa. Isä kommentoi painonnousuani, että kannattaa juoda vettä. Saan aina ratkaisuja asioihin, joihin toivoisin vain kuuntelua ja läsnäoloa.

Rakastatko sinä minua, Iso?

t. näkymätön Pikkuinen 6v.

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s