Kuolinpesän lakkauttaminen

Finanssivalvonta kertoo seuraavaa kuolinpesän asioiden hoitamisesta:

”Mikä on kuolinpesä?
Henkilön kuoltua hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siirtyvät kuolinpesälle.

Ketkä päättävät kuolinpesän asioista?
Kuolinpesän asioista päättävät pesän osakkaat yhdessä.

Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita?

• • lakimääräiset perilliset eli lapset tai heidän jälkeläisensä
  • leski, jos puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen (leski on osakkaana siihen asti, kunnes puolisoiden välillä on toimitettu omaisuuden ositus)
  • yleistestamentin saaja eli henkilö, jolle vainaja on testamentannut koko omaisuutensa tai osuuden siitä.

Kuka voi hoitaa kuolinpesää?
Osakkaat voivat valtuuttaa yhden osakkaan tai jonkun muun edustamaan kuolinpesää. Vaihtoehto kuolinpesän osakkaiden yhteishallinnolle on tuomioistuimen määräämä pesänselvittäjä.

Mihin tarvitaan perukirjaa?
Lakisääteisellä perunkirjoituksella ja sen tuloksena syntyvällä perukirjalla on useita tehtäviä. Perukirja on muun muassa veroilmoitus perintöveroa varten ja omaisuusluettelo perinnönjakoa varten. Perukirjan voi vahvistuttaa maistraatissa, jolloin se saa julkisen luotettavuuden.”

Verottaja kertoo kuolinpesän lakkauttamisesta seuraavaa kuolinpesän veroilmoitus -sivulla:

”Kuolinpesän olemassaolo lakkaa, kun kaikki pesän varat on jaettu perillisten kesken. Kuolinpesää ei lakkauta se, jos pesä jaetaan osittain. Kun lakkautat kuolinpesän, toimita sitä varten kopio perinnönjakosopimuksesta Verohallintoon.

Jos kuolinpesällä ei ole jaettavia varoja, perinnönjakosopimusta ei tarvitse toimittaa.

Jos olet kuolinpesän ainoa osakas, kuolinpesän olemassaolo lakkaa Verohallinnossa, kun olet toimittanut verotoimistoon kopion perukirjasta perintöverotusta varten. Omaisuus siirtyy sinulle heti kuoleman jälkeen. Kuoleman jälkeen kertyneet tulot ovat omia tulojasi ja maksat niistä veroa henkilökohtaisesti.”

Exä kuoli reilusti yli 9 vuotta sitten. Hoidin yhdessä toisen ex-vaimon kanssa perunkirjoituksen, koska lapsemme olivat alaikäisiä. Perunkirjoituksen hoitaminen ja asunnon tyhjentäminen olivat rankkoja asioita, kun emme olleet exän kanssa edes nähneet vuosikausiin ennen kuolemaa. Perunkirjoitus oli tärkeätä hoitaa, jotta alaikäiset lapsemme eivät olisi perineet kuolinpesän velkoja. Exällä ei ollut omaisuutta, vaan ainoastaan paljon velkaa.

Kuolema ei katkaise velkasuhdetta, vaan siirtää velvoitteet kuolinpesälle. Varattoman tai velallisen henkilön kaikki velat kuittautuvat perunkirjoitukseen. Kuolinpesän osakkaat eivät joudu henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista. Velkavastuun voi aiheuttaa perunkirjoituksen laiminlyöminen sekä tahallinen väärien tietojen antaminen tai tietojen salaaminen perunkirjoituksessa.

Oikeuslaitoksen sivuilla kerrotaan velkojen vanhentumisesta:

”Velan vanhentuminen tarkoittaa, että velallisen velvollisuus suorittaa velka lakkaa.

Yksityisoikeudelliselle velalle lasketaan sekä yleistä että lopullista vanhentumisaikaa. Yksityisoikeudellisen velan yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta. Vanhentumisaika pitenee kuitenkin viiteen vuoteen, jos velkoja on hakenut velalle velkomustuomion käräjäoikeudesta. Jos velkoja ei muistuta velallista, velka vanhenee yleisen vanhentumisajan kuluessa. Velkojan on siis itse huolehdittava siitä, ettei velka pääse vanhenemaan.

Julkisoikeudelliset velat ovat suoraan ulosottokelpoisia. Velka alkaa vanheta maksuunpanovuotta seuraavan kalenterivuoden alusta lukien. Maksu on lopullisesti vanhentunut viiden vuoden kuluttua.”

Exän kuolinpesä on jäänyt toisen ex-vaimon eli kuolinpesän ilmoittajan hoitoon. Nyt palaamme jälleen näiden asioiden äärelle, sillä exän isän kuolinpesän perinnönjako on käynnissä. Siinä yhteydessä tuli selvitettäväksi, että mikä tilanne on exän kuolinpesällä. Se pitäisi lakkauttaa eli ilmoittaa Verohallintoon. Toivottavasti näin tapahtuu ja saamme tämän elämänvaiheen päätökseen lopullisesti.

Advertisement