Perheen pikkuinen on ollut kipeänä. Hän sairastaa enterorokkoa. Päiväkodissa oli noussut kuume ja ensimmäiset näpyt. Päiväkodista kerrottiin, että enterorokkoa on ollut paljon liikkeellä. Ensimmäisten päivien korkean kuumeilun (39,5°C) jälkeen kävimme lääkärissä, joka totesi taudin ja kertoi lisää taudin oireista. Yllättävin oire oli keskushermosto-oireilu. Pikkuisen iholla ovat rakkulat levinneet laajemmalle kuin vain suun, kämmenien ja jalkapohjien alueelle. Kun rakkulat leviävät laajemmalle alueelle, on keskushermosto-oireilu mahdollista. Pieni sai yhtenä yönä ”kohtauksen”, jolloin hän ei ollut lainkaan oma itsensä; huusi, itki, huitoi, kieritteli lattialla, eikä saanut ottaa syliin. Mikään ei auttanut. Luulimme kohtausta ensin uhmakohtaukseksi, mutta lääkäri kertoi, että kohtaus johtui enterorokosta. Keskushermosto-oireilu ei aiheuta pysyviä vammoja, eikä vahingoita lasta. Tämä sairaus on uusi tuttavuus minulle, joten etsin taudista lisätietoa.
Enterorokkoepidemia leviää erityisesti Etelä-Suomen päiväkodeissa. Tartuntoja on todettu myös aikuisilla. Suomen Lääkärilehden mukaan täsmällistä tietoa epidemian laajuudesta ei vielä ole, koska virusviljelynäytteitä ei ole tullut Kansanterveyslaitoksen (KTL) tutkittavaksi. Enterorokko on virustauti, joka aiheuttaa korkean kuumeen, kurkkukipua, näppyjä kämmeniin ja jalkapohjiin sekä kivuliaita rakkoja suuhun. Tauti tarttuu helposti käsikontaktissa ja pisaratartuntana hengitysteitse. Oireet kestävät noin viikon, eikä lääkkeeksi ole tarjolla kuin oireiden lievitystä.
– Tehokas käsihygienia saattaa auttaa torjumaan tartuntoja. Kädet tulee pestä huolellisesti erityisesti WC-käyntien ja vaippojen vaihdon yhteydessä sekä ennen ruokailua, KTL:n enteroviruslaboratorion johtaja Merja Roivainen huomauttaa. Taudin aiheuttaja on Suomeen vuosi sitten Aasiasta kulkeutunut uusi virustyyppi, johon suomalaisilla ei ole vasta-aineita. Suomen Lääkärilehden mukaan enterorokkoa on Suomessa perinteisesti aiheuttanut coxsackievirus A16, mutta nyt kyseessä arvellaan olevan enterovirus 71 (EV-71).
– Kuluneen vuoden aikana EV-71-löydöksiä on saatu jätevesistä eri puolilta Suomea, ja kyseinen virus on ilmeisesti aiheuttanut osan tämänhetkisistä enterorokkoepidemioista, Roivainen sanoo. Rokkotaudin lisäksi EV-71:n tiedetään aiheuttaneen vakavia neurologisia oireita lähinnä Aasiassa. Suomessa vakavia taudin muotoja ei toistaiseksi ole todettu.
Kansanterveyslaitos (päivitetty 21.7.2008): Enterovirukset
Enterovirukset ovat pieniä, pyöreitä vaipattomia RNA-viruksia, joista tunnetaan suuri määrä serotyyppejä. Enterovirukset ovat saaneet nimensä alun perin siitä, että ne lisääntyvät pääasiassa suolistossa (kreikan enteron = suoli) ja tartunnan saanut ihminen erittää viruksia yleensä viikkokausia ulosteeseen. Jotkut enterovirukset lisääntyvät kuitenkin lähinnä hengitysteissä tai silmän sidekalvolla.Tartunnat leviävät ihmisten välisissä kontakteissa ja saastuneen ruoan sekä juoman välityksellä. Nimestään huolimatta enterovirukset eivät tavallisesti aiheuta suolistotauteja vaan systeemisiä infektioita, joiden oirekirjo määräytyy virusten toissijaisen lisääntymispaikan mukaan. Tavallisia enterovirustauteja ovat aivokalvotulehdus, sydänlihastulehdus, enterorokko ja muut ihottumataudit sekä vastasyntyneen yleistynyt infektio.
Kansanterveyslaitos (Päivitetty: 13.2.2008): Enterorokkoa ja keskushermosto-infektiota aiheuttava enterovirus 71 on saapunut Suomeen
Pienillä lapsilla esiintyy yleisesti etenkin loppukesällä ja syksyllä enterovirusten aiheuttamaa enterorokkoa, jonka aiheuttajana on perinteisesti Suomessa ollut coxsackievirus A16 (CAV-16). Tautia aiheuttaa myös erityisesti Aasiassa yleinen enterovirus 71 (EV-71), joka saapui Suomeen syksyllä 2007. EV-71-infektiolle tyypillisiä vakavia keskushermostoinfektioita ei ole tähän mennessä kuitenkaan todettu.
Enterorokon oireet, kuume, päänsärky, nielukipu ja vatsa-oireet, ovat yleensä lieviä ja tauti paranee itsestään. Taudin aikana suun limakalvoille, kämmeniin ja jalkapohjiin usein ilmaantuu punottavia alueita, joihin voi kehittyä rakkuloita ja limakalvolla haavaumia (tästä taudin englanninkielinen nimi hand-foot-and-mouth-disease, HFMD). Helposti tarttuvan enterorokon tärkein tartuntareitti on fekaali-oraalinen eli ulosteesta käsiin, käsistä toisiin ihmisiin ja edelleen käsistä suuhun. Myös pisaratartunta hengitystie-eritteiden kautta on mahdollinen.
Enterovirus 71 eristettiin ensimmäisen kerran Kaliforniassa vuonna 1969, minkä jälkeen sitä on esiintynyt endeemisenä eri puolilla maapalloa. Sukulaisviruksensa CAV-16:n tavoin se aiheuttaa sairastuneille tyypillistä enterorokkoa, mutta sen aiheuttamiin epidemioihin voi liittyä myös vakavia neurologisia oireita. Vakavamman tautimuodon varhaisessa vaiheessa oireina ovat aluksi kuume ja rakkulainen enterorokko tai herpangiina. Vasta taudin seuraavassa vaiheessa ilmaantuvat vakavat keskushermosto-oireet, aseptinen aivokalvotulehdus, aivotulehdus, poliohalvaus tai aivo-selkäydintulehdus, johon sisältyy sekä aivotulehdus että poliohalvauksen kaltaiset oireet. Keskushermostoinfektion jälkiseurauksena voi tulla sydämen ja keuhkojen akuutti toimintavajaus, joka voi johtaa jopa kuolemaan. Spesifistä lääkitystä EV-71-infektioon ei ole, vaan hoito on aina oireenmukaista.
Milloin epäillä EV-71-infektiota?
EV-71-infektiota tulee epäillä erityisesti silloin, jos enterorokkoaikana pienillä lapsilla esiintyy aseptista aivokalvotulehdusta, aivotulehdusta, velttohalvausta, Guillain–Barrén oireyhtymää (GBS), akuuttia sydämen toimintahäiriötä ja/tai keuhkoödeemaa. Virusetiologian selvittämiseksi tulisi kyseisiltä potilailta kerätyistä ulostenäytteistä tutkia polioviruksen lisäksi myös EV-71. Tosin Kaakkois-Aasian laajojen epidemioiden aikana tehtyjen diagnostiikkavertailujen perusteella paras näyte EV-71:n viljelyä varten on pyyhkäisynäyte nielusta. Sitä voi täydentää ottamalla pyyhkäisynäytteitä rakkuloista tai haavaumista, jos potilaalla niitä esiintyy. EV-71 lisääntyy useissa solulinjoissa, ja virusviljelyn jälkeen EV-71 tunnistetaan joko spesifisillä neutraloivilla vasta-aineilla tai sekvensoimalla osa kapsidiproteiinia koodaavasta alueesta. Terveydenhuollon eri toimijoiden lähettämät näytteet ovat olennaisen tärkeitä epidemian seurannassa ja torjunnassa. Näytteet tutkitaan ilmaiseksi Kansanterveyslaitoksen enteroviruslaboratoriossa.
Sairaslapsi: Enterorokko
Enterorokko on Coxsackie A -nimisen enteroviruksen aiheuttama tauti. Sen oireita ovat suussa, käsissä ja jaloissa esiintyvät rakkulat sekä lievä kuume, päänsärky ja flunssa. Tauti kestää noin viikon ja siihen ei ole olemassa erityistä hoitokeinoa.
Enterorokko on suhteellisen uusi tulokas lastentautien joukossa. Sitä kutsuttiin aluksi suu- ja sorkkataudiksi, mutta sillä ei ole mitään tekemistä eläinten suu- ja sorkkataudin kanssa. Enterorokkoa esiintyy vain ihmisillä.
Enterorokko ei ole kovin yleinen tauti. Sitä esiintyy eniten loppukesällä ja syksyllä, ja se vaivaa erityisesti pikkulapsia. Tauti ei ole vaarallinen, ja osalla lapsista oireet ovat niin lievät, että ne eivät häiritse lasta. Alkuoireina voi olla vähän kuumetta, päänsärkyä, flunssaa ja löysä vatsa. Parin päivän kuluessa suuhun, käsiin ja jalkoihin ilmaantuu rakkuloita.
Käsien ja jalkojen rakkulat ovat pitkulaisia; 2-4 mm pitkiä, ja niitä ympäröi punertava kehä. Rakkuloita on tavallisesti eniten kantapäissä ja kynsien ympärillä. Suussa olevat rakkulat puhkeavat parissa päivässä ja alta paljastuu verestävä haava. Suun rakkulat ovat kipeitä, ja syöminen ja juominen on kivuliasta. Joissakin tapauksissa rakkuloita esiintyy myös pakaroissa ja käsivarsissa.
Hoito kotona: Suuveden käyttö ei ole tarpeellista, vaikka rakkulat muuttuisivat kellertäviksi. Kellertävä väri on taudin luonnollista kulkua. Jos lapsella on kuumetta, hänet vaatetetaan kevyesti ja huoneen lämpötila pidetään viileänä. Lapselle voidaan antaa illalla kuumetta laskevaa lääkettä, että tämä saa nukutuksi. On tärkeää, että lapsi saa runsaasti nestettä. Lapsen ei tarvitse maata sängyssä, jos hän mieluummin leikkii.
Lääkäriin otetaan yhteyttä seuraavana päivänä:
Jos epäilet lapsen saaneen enterorokon.
Tartunta:
Tauti tarttuu pisaratartunnan kautta. Se tarttuu erityisesti lapsen ulosteesta käsiin ja niistä muihin lapsiin, mutta se tarttuu myös ilman kautta. Itämisaika on 3-6 vuorokautta.
Päivähoito:
Koska tauti tarttuu suhteellisen helposti ja lapsi tartuttaa jo itämisaikana, taudin leviämistä ei voida estää päivähoitopaikoissa. On tavallista, että useampi lapsi sairastuu kerralla. Lapsen on oltava kotona kunnes hän on kuumeeton ja kunnes hän voi osallistua hoitopaikan toimintaan ilman erikoishuomiota.
Wikipedia: Enterorokko
Enterorokko on enteroviruksen aiheuttama sairaus, joka ilmenee rakkuloina suussa, käsissä ja jaloissa sekä monesti alkuvaiheessa kuumeiluna, kurkkukipuna, päänsärkynä ja flunssaoireina. Toisinaan saattaa esiintyä hengitystieoireita ja ripulia.
Enterorokko on lähinnä pikkulasten vaiva. Se paranee itsestään noin viikossa. Sairautta on toisinaan kutsuttu rakkuloiden sijaintien mukaisesti myös ”suu- ja sorkkataudiksi”, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä karjaeläinten suu- ja sorkkataudin kanssa.
Terveyskirjasto (22.11.2007): Enterorokko
Etenkin loppukesällä ja syksyllä lapsilla ilmenee kuumetautia, johon liittyy rakkuloita ja näppylöitä suussa, käsissä ja jaloissa sekä muuallakin iholla. Lapsella voi olla ennen suutulehdusta myös nielukipua ja vatsavaivoja. Suuoireet alkavat yleensä pari päivää ennen ihottumaa. Kyseessä on enterovirusten aiheuttama rokkotauti, enterorokko, jota kutsutaan myös ”käsi- ja suutaudiksi”. Sen tavallisin aiheuttaja on coxackie A16-virus, mutta samantyyppistä oireistoa voivat aiheuttaa myös monet muut enterovirukset. Jos tauti ilmenee vain suutulehduksena, siitä käytetään myös nimeä herpangiina, ja tauti muistuttaakin herpesviruksen aiheuttamaa suutulehdusta. Enterorokon itämisaika on 3–7 vrk tartunnasta. Virus tarttuu sekä hengitystie-eritteiden että ulosteen välityksellä, joten käsien pesu on tärkeää taudin leviämisen ehkäisemisessä. Erotuksena vesirokkoon enterorokko ei aiheuta yleensä kutinaa ja rakkulat painottuvat käsiin ja jalkoihin.
Lastenlääkäripalsta, Ralf Nyman: Enterorokko
Enterorokko ei ole uusi sairaus, mutta tautia aiheuttavan viruksen tunnistamisen jälkeen on opittu tuntemaan tauti paremmin. Ennen lääkärit sanoivat lievien oireiden perusteella, lapsen sairastavan vaaratonta virustautia sekä taudin paranevan ilman hoitoa. Suomen kielessä tautia on viime vuosina ruvettu nimeämään enterorokoksi.
Muissa kielissä vastaavaa nimitystä tietääkseni ei ole. Iho- ja limakalvomuutosten sijainnin vuoksi englanniksi puhutaan Hand-, Foot- and Mouth Diseasesta ja suomeksikin on ruvettu puhumaan leikillisesti, mutta myös lääketieteellisessä tekstissä, suu- ja sorkkataudista. Toivon, että tästä epäselvyyttä aiheuttavasta nimestä luovuttaisiin, koska enterorokolla ei ole mitään tekemistä vain karjassa esiintyvän suu- ja sorkkataudin kanssa.
Oireet ja hoito
Tauti alkaa usein tavallisen virusflunssan tavoin matalalla kuumeella, kurkkukivulla ja vatsaoireilla. Muutaman päivän kuluttua lapsen suuhun tulee rakkuloita. Näitä kannattaa etsiä poskien ja kielen limakalvoilta. Myös käsissä ja jaloissa on rakkuloita. Vauvoilla voi olla rakkuloita vaippa-alueella. Suun rakkulat näyttävät jossain määrin herpekseltä, mutta lääkärillä ei yleensä ole vaikeuksia erottaa näitä sairauksia toisistaan. Koska enterorokon taudinkuva on hyvin tyypillinen, laboratoriokokeita ei tarvita.
Suun rakkulat ovat usein niin kivuliaita, että lapsella on vaikeuksia syödä. Kipujen lieventämiseksi voidaan antaa särkylääkettä. Jäätelö ja jääkaappikylmä laimea mehu auttavat myös. Parantavaa hoitoa ei ole eikä tarvita. Lapset tulevat terveiksi muutamassa päivässä ja jälkitauteja ei tunneta. Ei ole myöskään voitu osoittaa, että enterorokko aiheuttaisi sikiövauriota tai vaikuttaisi raskauden kulkuun.
Poissa päivähoidosta?
Itämisaika, siis aika tartunnasta taudin puhkeamiseen, on muutama vuorokausi. Virukset asustelevat suolistossa. Tartunta saadaan useimmiten siten, että lapsella on ulostejätettä sormissaan ja siitä nämä sitten joutuvat toisen lapsen suuhun. Lapset erittävät virusta jo ennen oireiden ilmaantumista, ja myös oireiden hävittyä. Siksi lasten eristämisestä ei ole hyötyä, vaan he voivat mennä päivähoitoon heti oireiden ollessa niin lieviä, että pärjäävät muiden lasten kanssa. Tietyillä lapsilla oireet ovat niin lieviä, ettei lapsen tarvitse lainkaan olla poissa päivähoidosta.
Nettineuvo 21.6.2006 Lapset >> Lapsi sairastaa >> Rokotukset >> Rokkotaudit >> Enterorokko
Enteroviruksen aiheuttama tauti, jota esiintyy loppukesästä ja syksyisin.
Sairastuneen suussa; kitakaaressa, pokissa, kielessä ja ikenissä on pieniä punoittavia alueita, joiden keskustassa on aluksi rakkula ja sen puhjettua myöhemmin haavauma. Suun oireiden jälkeen parin päivän päästä rakkuloita ilmaantuu jalkapohjiin ja kämmeniin. Lisäksi lievää ihottumaa voi olla muuallakin, etenkin pakaroiden seudussa. Tautiin voi liittyä kuumetta, ripulia ja hengitystieoireita.
Yleisesti ajatellen tauti paranee hyvin eikä varsinaista hoitoa tarvita. Hyvin harvoin enterovirus aiheuttaa komplikaatioina mm. sydän- ja aivokalvontulehduksia sekä vastasyntyneille verenmyrkytyksen kaltaisen taudin.
Enterovirus tarttuu pitkään; tarttuvuus alkaa jo ennen oireiden alkua ja kestää viikkoja. Näin ollen sairastuneen eristämisestä ei ole hyötyä. Virusten leviämistä voi rajoittaa huolellisella käsien pesulla.
Infektiofoorumi 2005: 159. Millainen on enterorokko?
Enterovirukset aiheuttavat herkästi ihottumia, jotka ovat valitettavan monimuotoisia: morbilliformisia, rakkulaisia, petekiaalisia tai muistuttavat urtikariaa. Ainakin 30 enterovirukseen on yhdistetty iho-oireita. Loppukesällä ja syksyllä ne ovat ”rokkotautien” keskeinen aiheuttajaryhmä. Keskeisiä enteroviruksisa ovat coxsackie A1-24 (erityisesti A16), coxsackie B1-6, echovirus 1-34 (erityisesti echovirus 9) sekä enterovirus 68-72. Virukset leviävät kaikkien enterovirusten äidin, polioviruksen, tapaan fekaalioraaliteitse. Inkubaatioajka on 3-7 vrk. Ihottumaan voi liittyä kuumetta, hengitystieoireita, konjunktiviittia, meningiittiä ja ripulia. Myös sisäelinmanifestaatioita esiintyy. Tunnettu oireistoilmentymä on enterorokko, ”suu- ja sorkkatauti”, ”hand-and-mouth disease” (ei mitään tekemistä pelätyn veterinääriongelman kanssa). Nimi viittaa stomatiittiin ja raajojen kärkiosien rakkulaihottumaan. Suuoireita edeltää lyhyt prodromaalivaihe: lämpöily, nielukipu ja vatsaoireet. Suuleesiot ovat aluksi rakkuloita, jotka ulseroituvat nopeasti. Leesioita on eniten poskien ja kielen limakalvoilla. Ihorakkuloita esiintyy ennen kaikkea käsien ja jalkojen dorsaalipinnoilla. Imeväisellä niitä näkee myös vaippa-alueella. Enterorokon erottamisessa herpes simplex – stomatiitista auttaa leesioiden ilmaantuminen myös käsiin ja jalkoihin sekä se, että suuleesiot eivät ole yhtä kipeitä kuin herpesinfektiossa. Pienetkin lapset ovat hyväkuntoisia ja paranevat muutamissa päivissä sen kummemmitta hoidoitta.
Kauneus & Terveys: Näpit irti näpyistä
Enterorokko on enteroviruksen aiheuttama tauti, jota esiintyy eniten loppukesäisin ja syksyisin. Lähinnä käsien kautta leviävän taudin itämisaika on 3–7 vuorokautta. Rakkuloita ilmestyy suun ja kielen limakalvoille sekä käsiin ja jalkoihin, vauvoilla myös vaippa-alueelle. Muita oireita ovat kurkkukipu, suutulehdus, kuume sekä vatsaoireet, kuten ripuli. Oireet kestävät muutaman päivän. Enterorokko ei yleensä vaadi hoitoa, mutta toki kuumeeseen ja särkyyn voi ottaa itsehoitolääkettä.
Ota yhteys lääkäriin
* jos lapsella on korkea kuume.
* jos lapsen yleistila laskee.
* mikäli esiintyy tajunnan häiriöitä.
* jos vesi- tai enterorokkoon liittyvät ihorakkulat tulehtuvat.
Yliopiston Apteekki: Rokkotaudit/Enterorokko
Enterorokko tarttuu ulosteesta viruksen kulkeutuessa suun kautta elimistöön. Taudissa lapselle ilmenee rakkuloiva suutulehdus, jota esiintyy myös käsissä ja jaloissa. Rakkulat voivat herkästi haavautua, mutta tauti paranee silti hyvin. Päivähoitoon tai kouluun on hyvä mennä vasta kun tauti on oireeton. Tähän rokkotautiin ei ole rokotetta tai hoitoa.
Enterorokosta blogeissa:
Arolan tila: Enterorokko!
Ninalandian tilannekatsaus 3.10.2008: Viime viikon tuotoksia
Hilmukka 24.9.2008: Possu
Verkkolehti InMediasRes 16.5.2008: EV 71 enterovirus Aasiassa lapsiperheiden huolena
Edit 25.5.2020: Päivitetty linkkejä.
Appelsiinin tuoksua 