Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Itsensä helliminen’ Category

Olen ollut jo pitkään Positiivarit.fi -sivuston Ajatusten aamiaisen tilaaja. Aloitan työpäiväni lukemalla sähköpostiini saapuneen Ajatusten aamiaisen ja saan siitä positiivista energiaa.

Ajatusten aamiainen on arkiaamuisin tarjoiltava maksuton sähköpostipalvelu. Muutama minuutti rohkaisevien ajatusten, puhuttelevien tarinoiden ja tasokkaan huumorin parissa varmistaa onnistumisten eväät alkavaan päivään.

Jos innostuit ja haluat tilata Ajastusten aamiaisen itsellesi, se onnistuu tämän linkin kautta.
***
Tämä on 400. kirjoitukseni. Blogiini on tehty alusta lähtien yli 245,000 lukijaklikkausta. 10.7.2008 lähtien laskettuna vierailijoita on käynyt 59 eri maasta ja Suomesta yli 16,890 kävijää.

375. kirjoitus (yli 229,600 lukijaklikkausta) – 16.8.2008: Blogini kuolemastrategia
333. kirjoitus (204,633 lukijaklikkausta) – 6.7.2008: Sivujen päivitys tehty ja 666 roskaviestiä torjuttu
253. kirjoitus (154,685 lukijaklikkausta) – 16.4.2008: 1v.
200. kirjoitus (yli 96,000 lukijaklikkausta) – 30.12.2007: Muiden paluu kieltäymyksen tielle
100. kirjoitus (18,000 lukijaklikkausta) – 16.7.2007: 100.

Blogilistan tiedot blogistani 6.9.2008, sijoitus 304.

Blogilistan luetuimmat 4.9.2008, sijoitus 298.

Blogilistan tiedot blogistani 7.8.2008, sijoitus 332.

Blogilistan tiedot blogistani 16.7.2008, sijoitus 355.


Mainokset

Read Full Post »

Virkanaisen asiallinen elämä johdatti minut Paavon luokse. Paavo Westerberg on kirjoittanut Sieltä ja täältä -kolumnissaan Täydellisestä kesästä. Aah! Nauttikaa! Sillä niin mäkin aion, tänään on ensimmäinen lomapäivä. 😉

Read Full Post »

Oi, miten ihanaa on, kun on kesä ja omat juhannusruusuni ovat kohta puhkeamassa kukkaan. Sitä odotellessa kuukletin juhannusruusuja muualta. Tässä kuvalöytöni sekalaisessa järjestyksessä:

okra
mammu
Hekoheko
Halo Efekti
Neulekirppu
Mansikka-aho
flickr – JussiV
lepotus fotolog
Nordic extension
Sinisen oven takana
flickr – Riikka’s Photos
Merkintöjä Melukylästä
Hiirose emännä ajatuksii
heiluu – aika usein kauhan, kameran ja kahvakuulan kanssa

Read Full Post »

Paljon onnea kaikille isille tänään isänpäivänä! Marraskuun harmaat kaipaavat nyt lämpöisiä värejä, joten tässä aurinkoisia värejä ja hassuja kuvia silmän iloksi.


Lähteet:
Mainokset: scaryideas
Video: Sony Bravia
Sarjakuva: Savage Chickens
Vauvan ruoka-annostelija: Boon Inc.

Read Full Post »

Takana on ensimmäinen kokonainen työviikko. Väsyttää ja päässä surisee tuhat ajatusta. Ei sitä oikeasti tajunnut vauvan kanssa kotona ollessa, että kuinka rankkaa töihin palaaminen ja arki tulee olemaan. Minulla on onneksi mahdollisuus tehdä töitä välillä kotona etänätyönä, mutta ei sekään aina ole ratkaisu kaikkiin asioihin.

Kalenteri alkaa täyttyä työpalavereista, joten on tärkeätä pitää huolta itsestä ja varata jokaiselle päivälle VOK-aikaa, mikä tarkoittaa omaan käyttöön varattua aikaa. Yleensä varaan VOK-aikaa työpäivinä klo 11.00-12.00 väliselle ajalle, jotta ehdin käydä syömässä lounasta. Oma aika on otettava itse, sitä ei kukaan muu anna sinulle. Otan vastuun omasta hyvinvoinnista. Opin tämän VOK-aika -termin Antero Kataisen ja Anneli Litovaaran pitämillä Voimavarat käyttöön -kurssseilla.

Kursseilla opitut asiat tulevat nyt kullanarvoiseen asemaan, sillä olen nyt ensimmäistä kertaa työssä avokonttorissa ja koen sen ahdistavaksi. En haluaisi istua omassa työpisteessä, vaan pyrin olemaan jatkuvasti liikkeessä. Toimistorakennuksen neuvotteluhuoneet ovat varsin varattuja, koska moni muukin kokee avokonttorissa työskentelyn häiritsevänä. Ei pysty puhumaan puheluja kunnolla, eikä osallistumaan täysipainoisesti puhelinneuvotteluihin. Avokonttorin istumapaikkani on tällä hetkellä väliaikaista, koska muutto on tulossa. Siirryn todennäköisesti kyseisen avokonttorin toiselle seinustalle, joten parannusta asiaan ei ole tulossa. Ensimmäisten työpäivien aikana olen saanut tilatuksi itselleni työvälineet, mutta näyttö ja tietokoneeseen liitettävät kuulokkeet eivät ole vielä saapuneet. Teen töitä läppärillä ja harmittelen huonoa työasentoa. Ihmettelen myös, että miksi en nyt viihdy töissä, kuten ennen. Huomaan, että moni asia on muuttunut. Koen itseni yksinäiseksi. Työkavereita on siirtynyt toisiin yrityksiin töihin ja oman työryhmän kokoonpano on muuttunut. Ennen olin ainoa nainen omassa työryhmässäni, nyt olen kahden miehen ja kolmen naisen tiimissä viimeiseksi mukaan saapunut nuorin nainen. Olen pudonnut ”arvoasteikon” alimmalle portaalle sekä koulutukseni että työkokemukseni myötä. En saa aina vastauksia esittämiini kysymyksiin, koska niihin ei välttämättä haluta vastata. Pelkään, että en saa haasteellisia ja mukaansatempaavia työtehtäviä, vaikka olen innokkain, energisin ja aina valmis oppimaan uutta. Jokainen puolustaa omaa reviiriään näinä epävarmoina yt-neuvotteluiden aikoina. Siksi pelkkä positiiviinen asenne ei välttämättä riitä pitkälle. Saa pelätä, että astuu toisen varpaille tietämättään. Pitää sopeutua ja joustaa, oppia super-nopeasti kaikki reilun vuoden aikana tapahtuneet muutokset yrityksessä. Kellään ei ole aikaa auttaa, eikä opastaa. Pitää suoriutua annetuista tehtävistä. Näen tässä kaikessa suuren uhan oman itseni kannalta. Jos murehdin liikaa, on uusi burnout ovella kolkuttamassa.

Eikä tilannetta auta se, että murehtii pienokaisen pärjäämistä päivähoidossa. Koen olevani huono äiti, vaikka en ole. Välillä kotona tai autossa kotimatkalla syyllisyyden kyyneleet pyrkivät silmiin, vaikka asiat ovat ihan hyvin. Pieni syö, nukkuu, leikkii ja toimii vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa päiväkodissa. Hänellä on voimakas tahto sekä kiire kiipeämään ja tutkimaan paikkoja. Työssäkäyvän äidin ajatukset ovat aina muualla kuin hän haluaisi niiden olevan. Kotona ajattelee työasioita ja töissä miettii kotiasioita. Olen helpottanut töihin ja päiväkotiin lähtöä niin, että vauva haetaan aamulla vanhempien petiin juomaan päivän ensimmäinen maitoannos äidin ja isän kainalossa. Se hetki on päivän onnellisin ja ihanin!

Osaatko sinä ottaa VOK-aikaa itsellesi?

Read Full Post »

Olen löytänyt tieni takaisin vuonna 2004 aloittamani harrastuksen pariin. Harrastan tanssillista liikuntaa; bailatinoa kerran viikossa tunnin ajan kodin lähellä sijaitsevalla liikuntasalilla. Rakastan musiikkia ja tanssimista, joten bailatino on kuin minulle tehty. Olen nuorempana kokeillut harrastuksena kilpatanssiakin, joten rytmi on veressä. Ensimmäisten neljän tunnin aikana olemme jo kokeilleet seuraavia latinalaistansseja: salsa, samba, cha-cha, merenque, mambo, rumba ja jive. Ihanaa, kun pääsee irti arjesta ja saa nauttia liikkumisesta rytmikkään musiikin tahtiin : )

Read Full Post »

Turn the page -blogin Mariia on saanut terapiassa mielikuvaharjoituksia, joista yksi tehtävä on hoivata sisällä olevaa pientä lasta, joka tuntee suurta avuttomuutta.

Olen saanut tuon saman kotitehtävän joskus ja olen kokenut sen auttavan, kun tehtävää pystyy tekemään. Minä en kasva koskaan aikuiseksi, vaikka olen jo itsekin äiti – ollut jo monta vuotta. Se ei silti estä minua toimimasta vastuullisesti ja olemaan läsnä lapsilleni. Pystyn vain näkemään maailman lapsen silmin. Omaan sellaisen elämän- ja maailmankatsomuksen, että uskon kaikkeen, kunnes toisin todistetaan. Se helpottaa, kun ei tarvitse epäillä kaikkea. Antaa muiden olla skeptisiä.

Huomaan usein ajattelevani sitä pientä itseäni, joka on jäänyt vaille läsnäolevaa huomiota. Silloin pyrin kääntymään sisäänpäin ja olemaan vähemmän ankara ja vaativa itselleni. Laitan kädet ympärilleni ja halaan itseäni. Halatessani lapsiani halaan myös sisälläni olevaa pientä lasta, joka pelkää edelleen tulevansa hyljätyksi. Saunassa sivelen iholta hien mukana pahaa mieltä pois. Käyn hieronnassa, joka on osaksi vyöhyketerapiaa. Käyn kampaajalla, joka hieroo päänahkaani. Joskus yksin nukkuessa otan pehmonallen tai -kissan kainalooni. Hakeudun mieheni kainaloon paijattavaksi. Hän rakastaa minua juuri sellaisena kuin olen. Hän on elämäni ensimmäinen ihminen, joka näkee ja kokee minut omana itsenäni. Hän on hyväksynyt minut ja katsoo minua rakastavasti. Minun ei tarvitse olla mitään muuta. Hän on minun peilini.

Kuinka sinä hoidat sisälläsi olevaa pientä lasta?

Read Full Post »

Older Posts »