Appelsiinin tuoksua · Pikku-Piu · Piu · Sisäinen puhe

Ikävä äitiä ja isää

Hei Iso-Piu!

Kiitos, kun vastasit minulle! Se on ihanaa. Minä, Pikku-Piu, olen aina täällä, vaikka olenkin välillä piilossa. Paljon asioita pyörii päässä ja mietityttää.

Kaikki neuvovat eri tavalla. Minulle tuli ikävä äitiä ja isää. Menin heiden luoksensa mökille. Olen aina pikkutyttö vanhempieni silmissä. Sain kuulla mökillä varoituksia kuumasta, kylmästä ja märästä. ”Ettei ny vaan sattuis mitään”, ”Ei!” ja ”Ei tehrä tästä ny numeroo” ja ”Otsasi hiessä pitää sinun leipäsi ansaita” ovat lauseet, joilla minua on kasvatettu. Minulle kerrotaan asioita, joita en halua kuulla ja neuvottiin asioita, joita en ole tekemässä koskaan. En ollut nähnyt heitä pitkään aikaan, emmekä olleet puhuneet puhelimessakaan.

Kaipasin heidän läsnäoloansa. Herkin hetki oli se, kun sain varmaankin ensimmäisen kerran elämässäni koskea isän hiuksiin. Hänellä oli jotain kuivaa ärsytyspintaa tullut päänahkaan ja hiuspohjaan, joten sain katsoa, koskea ja tutkia. Pyysin isää menemään lääkäriin, koska en ole lääkäri.

Mökkivierailun aikana korotin ääneni vain kerran, muuten sain hillittyä itseni. He katselivat, kun söin noutosushia. Joimme iltapäiväkahvit yhdessä. Söimme iltaruoan yhdessä. Kävin saunassa äidin kanssa. Isä kommentoi painonnousuani, että kannattaa juoda vettä. Saan aina ratkaisuja asioihin, joihin toivoisin vain kuuntelua ja läsnäoloa.

Rakastatko sinä minua, Iso-Piu?

t. näkymätön pikku-piu 6v.

Edit 25.5.2020: Lisätty Sisäinen puhe -kategoria.

Appelsiinin tuoksua · Pikku-Piu · Piu · Sisäinen puhe

Hei Iso-Piu!

Pikku-Piu täällä kirjoittaa sinulle. Istun kotona olohuoneen lattialla. Keittiöstä kuuluu veden ääniä. Äiti pesee perunoita. Hän laittaa ruokaa. Isä tulee neljästä kotiin tehtaasta töistä. Aurinko valaisee seinää ja ruskeata olohuoneen tapettia. Ilmassa tuoksuu äidin aiemmin suihkuttama Pled-pölynpoistoaine olohuoneen lakatulla puupöydällä ja sohvan puuosissa.

Minua harmittaa. Äidillä on välillä omituisia ilmeitä ja outoja puheita. Äiti puhuu paljon ja nukkuu välillä päiväunia sohvalla. Äiti on aina kotona minun kanssani ja paikalla, mutta ei kuitenkaan läsnä luonani. Joskus leikin kuollutta maaten hiljaa sohvalla. Äiti ei koskaan huomaa minua, eikä tule pelastamaan minua mahdolliselta kuolemalta. Tuntuu tyhjältä. Kuin olisin ja kuitenkaan en olisi.

Silitän lempihamettani päälläni. Siinä on pitkiä pystyraitoja kuin jäätelämakuja; mansikan punainen, suklaan ruskea ja vaniljan valkoinen. Rakastan tätä hametta.

Osaatko auttaa minua, Iso-Piu?

t. Pikku-Piu 6v.

Edit 25.5.2020: Lisätty Sisäinen puhe -kategoria.