Appelsiinin tuoksua · Huumoria · Meemit · Savage Chickens · Työelämä

Testaa kykysi toimittajana

Onko sinulla uutisvainua?
Osaatko kirjoittaa?
Testaa, onko sinusta toimittajaksi.

Tein Helsingin Sanomien Testaa kykysi toimittajana -testin ja sain tulokseksi, että olen 73-prosenttisesti toimittaja. Siis jotain toimittajan ja tähtireportterin väliltä. En kuitenkaan aio vielä hylätä nykyistä päivätyötäni tämän testin perusteella. Tämä oli hauska testi, joka oli osa 4.-8.2.2008 nuorille suunnattua sanomalehtiviikkoa. Myös yläikäiset voivat koettaa kykyjään.

Tässä vielä työaiheeseen liittyen muutama hauska Savage Chickens -sarjakuva.

Savage Chickens – One Fine Day

Savage Chickens – Monday Wish

Savage Chickens – Efficiency

Savage Chickens – Death

Savage Chickens – How To Loose Your Job

Appelsiinin tuoksua · Huumoria · Savage Chickens · Työelämä

Työpaikka tallessa – itkeäkö vai nauraako?

Olen kertonut aiemmin, että työpaikalla ovat olleet käynnissä yhteistoimintaneuvottelut. Nyt ne ovat ohi, epävarmuus on poistunut vihdoinkin, sillä ikävät irtisanomiset on tehty ja oma työpaikka onkin vielä tallessa. Huh huh!

Usean viikon ajan epävarmuus on nakertanut työmotivaatiota, iloa ja yleistä intoa, jota minulla on aina paljon takataskussa. Aion levätä tämän viikonlopun ja aloittaa maanantaina työnteon uudella asenteella. Helppoa se ei tule olemaan, koska irtisanottujen joukossa on tuttuja. Kahvipöydän ympäriltä on vähentynyt väkeä. Irtisanomiskierroksia ei unohda koskaan, vaan ne syöpyvät mieleen.

Vaikka olisi uusi työpaikka tiedossa ja haluaisi nykyisestä työtehtävästä eroon, ei irtisanominen ole koskaan iloinen asia. Työsopimuslain mukaanhan

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

En tiedä itkeäkö vai nauraako, kun oma työpaikka on tallessa. Olo on lähinnä lievästi helpottunut, mutta surullinen kaikkien irtisanottujen puolesta. Töissä käydään, jotta saadaan rahallinen korvaus tehdystä työstä. Pelkkä palkka ei kuitenkaan motivoi nousemaan aamulla ylös ja lähtemään töihin. Tähän mennessä se ”juttu” on aina ollut ihanat työkaverit ja on edelleenkin, vaikka väki onkin nyt vähentynyt. Omasta työstä tulisi olla innostunut. Saan innostuksen puuskia aina välillä, mutta se ei ole jatkuvaa. Tuntuu, että omat taitoni ja tietoni eivät ole kokonaan käytössä. Eihän esimies edes tiedä tästä piilevästä taidostani, että kirjoitan säännöllisesti blogia ; ) En taida myöskään olla vielä siinä ammatissa, josta olen haaveillut. En vain tiedä, mikä minusta tulee ”isona”. Jos löydän vastauksen tähän kysymykseeni ja tarjolle tulee mahdollisuus päästä tähän unelma-ammattiin, niin silloin irtisanon itseni nykyisestä työtehtävästäni omasta tahdostani. Mutta siihen voi mennä vielä pitkä tovi. Sitä odotellessa hymähtelen alla olevalle sarjakuvalle.

Savage Chickens: How To Quit Your Crappy Job