Olen kertonut aiemmin, että työpaikalla ovat olleet käynnissä yhteistoimintaneuvottelut. Nyt ne ovat ohi, epävarmuus on poistunut vihdoinkin, sillä ikävät irtisanomiset on tehty ja oma työpaikka onkin vielä tallessa. Huh huh!
Usean viikon ajan epävarmuus on nakertanut työmotivaatiota, iloa ja yleistä intoa, jota minulla on aina paljon takataskussa. Aion levätä tämän viikonlopun ja aloittaa maanantaina työnteon uudella asenteella. Helppoa se ei tule olemaan, koska irtisanottujen joukossa on tuttuja. Kahvipöydän ympäriltä on vähentynyt väkeä. Irtisanomiskierroksia ei unohda koskaan, vaan ne syöpyvät mieleen.
Vaikka olisi uusi työpaikka tiedossa ja haluaisi nykyisestä työtehtävästä eroon, ei irtisanominen ole koskaan iloinen asia. Työsopimuslain mukaanhan
Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.
En tiedä itkeäkö vai nauraako, kun oma työpaikka on tallessa. Olo on lähinnä lievästi helpottunut, mutta surullinen kaikkien irtisanottujen puolesta. Töissä käydään, jotta saadaan rahallinen korvaus tehdystä työstä. Pelkkä palkka ei kuitenkaan motivoi nousemaan aamulla ylös ja lähtemään töihin. Tähän mennessä se ”juttu” on aina ollut ihanat työkaverit ja on edelleenkin, vaikka väki onkin nyt vähentynyt. Omasta työstä tulisi olla innostunut. Saan innostuksen puuskia aina välillä, mutta se ei ole jatkuvaa. Tuntuu, että omat taitoni ja tietoni eivät ole kokonaan käytössä. Eihän esimies edes tiedä tästä piilevästä taidostani, että kirjoitan säännöllisesti blogia ; ) En taida myöskään olla vielä siinä ammatissa, josta olen haaveillut. En vain tiedä, mikä minusta tulee ”isona”. Jos löydän vastauksen tähän kysymykseeni ja tarjolle tulee mahdollisuus päästä tähän unelma-ammattiin, niin silloin irtisanon itseni nykyisestä työtehtävästäni omasta tahdostani. Mutta siihen voi mennä vielä pitkä tovi. Sitä odotellessa hymähtelen alla olevalle sarjakuvalle.
Savage Chickens: How To Quit Your Crappy Job