Me suomalaiset syömme lääkkeitä enemmän kuin koskaan, mutta onko lääkkeistä aina hyötyä? Syömme lääkkeitä siinä uskossa, että ne parantavat ja niiden vaikutukset tunnetaan. Luotamme siihen, että lääketehtaat kertovat avoimesti lääkkeiden tehosta. Valitettavasti olemme usein väärässä.
Lääkevalintoja muuttamalla voisimme säästää selvää rahaa. Kymmenessä vuodessa suomalaisten lääkekorvausmenot ovat reilusti kaksinkertaistuneet. Lääkelasku paisuu edelleen, kun väestö ikääntyy, lääkkeiden tarve kasvaa ja markkinoille tulee yhä kalliimpia lääkkeitä. Sunnuntaina 23.9.2007 esitetty Ykkösdokumentti: Kallis lääke selvitti lääkelaskun taustoja ja esitti, miten veronmaksajat ja yhteiskunta voisivat säästää lääkelaskussaan jopa miljoonia euroja.
Kuopion yliopiston sosiaalifarmasian professori Riitta Ahonen tiivisti: ”Kai se on niin, että kun nykyihmisillä on tämä terveyden ihanne elikä kuolemaa ei sais olla, meidän pitäisi elää loputtomiin, kaikkien pitäisi olla nuoria, hoikkia, kauniita, seksuaalisesti halukkaita, seksuaalisesti kyvykkäitä, iloisia, onnellisia, aikaansaavia. Niin pyritään etsimään pilleristä apua näihin asioihin. Niin ja onhan tää sairauden rajakin hämärtynyt. Nyt asetetaan erilaisia raja-arvoja, jonka jälkeen lähdetään ennaltaehkäisevästi hoitamaan mahdollisesti sitä, että tulikohan sinulle 65- tai 70-vuotiaana aivoveritukos tai mitä tahansa muuta, sitä pyritään ennaltaehkäisemään lääkehoidolla.”
Jotain täytyisi tehdä
Omalta osaltaan voi säästää rahaa, kun tekee apteekissa lääkevaihdon. Ennaltaehkäisevästi voi pienentää omaa lääkelaskuaan syömällä terveellisesti, liikkumalla ja huolehtimalla omasta terveydestään.
Lääkevaihto = apteekki vaihtaa asiakkaan suostumuksella lääkärin määräämän lääkkeen edullisempaan vaihtokelpoiseen lääkkeeseen ellei lääkäri ole kieltänyt vaihtoa hoidollisin tai lääketieteellisin perustein. Lääkevaihdosta on käytetty myös nimitystä pakkovaihto, josta ei ole kysymys. Asiakas voi aina kieltäytyä vaihdosta.
1.4.2003 lähtien apteekit ovat voineet tarjota lääkärin määräämän lääkkeen tilalle hinnaltaan halvemman rinnakkais- tai rinnakkaistuontilääkkeen, jos sellainen on olemassa ja lääketukkukaupasta saatavilla. Käytäntö perustuu eduskunnan säätämään lakiin, jonka tavoitteena on säästää sekä asiakkaan että Kelan lääkemenoja. Kaikille lääkkeille ei ole saatavilla vaihtokelpoisia rinnakkais- tai rinnakkaistuontilääkkeitä. Lääkevaihdon ulkopuolelle jää myös sellaisia rinnakkaislääkkeitä, joiden vaihto saattaisi vaikuttaa haitallisesti hoitotulokseen. Tällaisia ovat esimerkiksi insuliinit, sisään hengitettävät astmalääkkeet, veritautien lääkkeet, eräät sydän- ja verenpainelääkkeet, rytmihäiriölääkkeet, rokotteet ja epilepsialääkkeet. Näihin ryhmiin kuuluvia rinnakkaistuontilääkkeitä on kuitenkin vaihdon piirissä.
Suomi oli yksi viimeisimpiä läntisiä maita, joissa lääkevaihto otettiin käyttöön. Joidenkin lääkkeiden hinnat putosivat jopa 90% lääkevaihdon myötä, esim. erään kolesterolilääkkeen (Simvastatin Ratiopharm 20mg) hinta putosi 114,47 eurosta 9 euroon.
Lääkevaihdon ja sen synnyttämän hintakilpailun ansiosta yhteiskunta ja potilaat ovat säästäneet miljoonia euroja ilman, että hoitotuloksissa on havaittu suuria muutoksia. Tukkuhinnan alennus vielä vauhditti lääkkeiden hinnanlaskua. Koska lääkevaihto ja sen synnyttämä hintakilpailu nakersivat lääkeyritysten tulosta, ryhtyi lääketeollisuus vastaiskuun. Se halusi rajata lääkevaihdon ulkopuolelle kaikki sellaiset lääkkeet, joiden vaikuttavan aineen valmistusmenetelmää suojaa ennen vuotta 1995 myönnetty patentti. Asiasta päättävälle sosiaali- ja terveysministerille perusteluksi esitettiin, että tutkiva lääketeollisuuden tilanne ei ole oikeudenmukainen, jos tätä korjausta ei tehdä. Kyseessä oli usean suurimyyntisen lääkkeen joutuminen lääkevaihdon piiriin, joka olisi romahtuttanut niiden myyntiä. Joulukuussa 2005 eduskunta hyväksyi patenttien suoja-aikojen muutoksen lääketeollisuuden toivomalla tavalla. Lainmuutos tuli voimaan keväällä 2006. Mikään kansainvälinen lainsäädäntö ei edellyttänyt muutoksen tekemistä.
Päätös merkitsi miljoonien eurojen tulonsiirtoa suomalaisilta potilailta kansainväliselle lääketeollisuudelle. Asia saatiin suurlähettiläiden ja lääketeollisuuden edustajien lobbauksella menemään läpi. Lain valmistelun yhteydessä lääketeollisuus varoitti päättäjiä koko suomalaisen lääkehuollon vaarantumisesta, mikäli patenttien suoja-aikoja ei muuteta. Samalla uhattiin vetää uusia lääkkeitä pois Suomen markkinoilta. Lainmuutoksen vaikutukset jatkuvat aina vuoteen 2019 asti. Siihen mennessä näiden lääkeaineiden patenttien suoja-ajat viimeistään lakkaavat ja siirtyvät lääkevaihdon tukeman hintakilpailun piiriin. Kyseessä piti olla vain parin kolmen miljoonan euron lisäkustannus, vaikka oikeasti muutoksen merkitys yhteiskunnalle onkin noin 100 miljoonaa.
Jotain täytyisi tehdä, nykyisen hallituksen tulisi ottaa tämä asia uudestaan käsittelyyn.
Edit 28.9.2007 klo 21.00: Ohjelma uusitaan huomenna lauantaina 29.9.2007 klo 13.10 YLE TV1 -kanavalla.
Appelsiinin tuoksua 