Tunnemyrsky
Olen suuren tunnemyrskyn keskellä, etten oikein tiedä, kuinka päin olisin. Olen saanut kestää kaikenlaista 16 vuoden ajan 1. aviomieheni takia. Juomisen myötä exän narsistiset ominaisuudet ovat nousseet enemmän ja enemmän pintaan.
Alkoholilla ”eheäksi”
Kun jättää käsittelemättä itseensä liittyvät tunteet, tulee vaikeuksia. Esiin nousee kysymyksiä oman itsensä liittymisestä ympäröivään todellisuuteen ja paikkaan sekä omasta arvosta siinä ja epäonnistumisen sietämisestä. Kun oma olemus ja kanssakäyminen muiden kanssa tuo mukanaan ongelmia, niitä ei kohdata. Ihmisestä ei tule eheä. Usein turvaudutaan alkoholiin, jotta sillä voidaan turruttaa ja korvata todellisessa elämässä koetut puutteet. Humalatila vetoaa ihmisen eheyden ongelmaan. Humalassa ihminen kokee olevansa oman olemuksensa kanssa sopusoinnussa.
Tunne narsisti
Olen omassa sinisilmäisyydessäni ja herkkyydessäni ollut liian kiltti exääni kohtaan. Olen sietänyt liian kauan hänen temppujansa. En ole huomannut, kuinka itsekeskeinen ja kylmä hän on. Hänen tarpeensa ovat menevät muiden edelle. Hän on tärkein. Toisten tarpeet ja tunteet ovat toissijaisia.
Hän ei puhu avoimesti, koska hänellä on aina salaisia motiiveja. Hän pyrkii kontrolloimaan keskusteluja, hänen täytyy saada sanoa ensimmäinen ja viimeinen sana. Hänen on oltava oikeassa, voitettava ja näytettävä hyvältä. Hän on ystävällinen vain, jos saa sen, mitä hän tahtoo. Tarpeen tullen näyttelee, että näyttää herkältä ja kyynelehtii, mutta se ei ole oikeata surua tai katumusta. Mukana ovat aina ailahtelevat tunteet – hän muuttuu hetkessä mukavasta vihaiseksi ilman merkittävää syytä. Osaan jo varoa hänen silmissään vilahtavaa ”mustaa pilveä”. Hänellä on huono stressinsietokyky, jonka myötä hän on herkkä suuttumaan ja raivoamaan. Hän ilmoittaa, ei keskustele. Hän kertoo, ei kysy. Hän ei kuuntele, koska hän ei välitä.
Hän kontrolloi meidän rahoja kaikessa, käyttää niitä itse vapaasti – avioliiton aikana hän jätti maksamatta laskut, ei antanut minulle rahaa, mutta aina rahaa silti löytyi itselle tärkeisiin kohteisiin eli viinaan ja tupakkaan. Tämän myötä hän epäonnistuu edelleen taloudellisten asioiden hoitamisessa. Hän sabotoi elämääni. Hän halusi minun olevan onnellinen vain hänen kautta. Minulle ei sallittu ulkopuolisia tuttavia, eikä kiinnostuksen kohteita. Hän oli mustasukkainen. Jos asioista piti puhua, exältä kuului jatkuvasti ”Olen OK ja voin hyvin, eikä minun tarvitse kuunnella sinun näkökantojasi tai ajatuksiasi”. Mies uhkaili jatkuvasti avioerolla ja painosti minua saadakseen minut pysymään lähellään. Hänellä oli ja on edelleen vihaisia ja ailahtelevia tunnetiloja. Hänen tunteistaan voitaisiin puhua, mutta ei minun. Mutta kuitenkaan hän ei jaa omia ajatuksiaan, motiivejaan, eikä tunteitaan. Hän ei ollut yhdessäolomme aikana kiinnostunut ongelmien ratkaisemisesta, eikä ole sitä vieläkään. Tunsin ja tunnen edelleen oloni kurjaksi hänen lähellään. Hän kuluttaa minua.
Hän on erittäin hyvä lukemaan muita, jotta voisi manipuloida heitä. Tämän vuoksi muutamilla yhteisillä psykologikäynneillä hän sai psykologin kääntymään minua vastaan ja he yhdessä luettelivat asioita, joita minun pitäisi tehdä, että parisuhteemme ja perheemme voisi paremmin. Hän on sanallisesti vakuuttava, koska muut pitää saada tulemaan hänen puolellensa. Hän kokee olevansa oikeutettu manipuloimaan ihmisiä täyttääkseen tarpeensa, mikä viime vuosina on ollut lähinnä mahdollisuus juomiseen ilman häiriöitä. Hän ei kykene näkemään omaa osuuttaan suhteessa toisiin ihmisiin.
Hän aina puolustautuu nuhdeltaessa. Mikään ei koskaan ole hänen vikansa. Hän kokee olevansa aina väärinymmärretty tai olosuhteiden vanki. Hän ei tunne katumusta virheiden tai väärintekojen jälkeen. Hän on mm. ajanut autoa humalassa lapset kyydissä, unohtanut lapsensa kauppakeskukseen, varastanut työpaikalta ja kaupasta. Hän on suureellinen ja on vakuuttunut siitä, että hän tietää enemmän kuin muut ja tekee kaiken oikein. Hän ei piittaa tekojensa seurauksista, vaan tekee väärin toistuvasti. Hänen omatuntonsa on vajavainen tai olematon. Hän on hyvin ristiriitainen. Hän on hyvin hidas antamaan anteeksi. Hän roikkuu katkeruudessa. Hän on epäluotettava ja kykenemätön sitoutumaan. Hän projisoi vikansa muihin. Exä on kova syyttämään, ei koskaan ole hänen vikansa. Hän järkiperäistää helposti, elää järjellä. Exä vääntää keskustelun omaksi edukseen toisen kustannuksella. Jos mies joutuu ansaan, hän jatkaa puhumista, vaihtaa aihetta tai suuttuu. Hän antaa itsestään usein empaattisen ja ymmärtäväisen vaikutelman, jotta voisi manipuloida muita. Hänellä on tarve kontrolloida tilanteita, keskusteluja ja muita ihmisiä.
Exällä on hyvä julkisivu (yksi tai useampia), jolla voi tehdä vaikutuksen ja saada valtaa. Avioliittomme aikana oli tärkeintä, että kulissit olivat pystyssä, vaikka niiden sisällä voimme todella huonosti. Hän ilmaisee harvoin arvostusta. Hän on piintynyt valehtelija. Hänellä on ollut salainen elämä kolmannen avioliitonsa aikana, hän piilotti rahansa, naisystävänsä ja aktiviteettinsa. Hän pitää muiden ärsyttämisestä, kaaoksen ja hajaannuksen luomisesta ilman syytä. Tästä johtuen hän joutuu usein tappeluihin. Hän rikkoo ihmisten sydämet tehdäkseen heistä hänessä riippuvia. Takana on monta avioliittoa ja laiminlyötyjä lapsia sekä lapsipuolia. Hän ei omaa mitään todellisia arvoja. Hän on opportunisti, jonka arvot vaihtuvat tilanteen mukaan. Exä kätkee todellisen itsensä. Naamio on aina ”päällä” ja hän on itse aina niskan päällä.
Jos tunnistat näistä minun kokemista exäni ominaisuuksista jonkun läheisen, hän saattaa olla narsisti.
Suorat sanat
Tänään sain vihdoin sanottua suorat sanat sekä exälle että ex-anopille. En aio sallia lasten tapaamisia isän, enkä isän lähiomaisten (exän isä on myös alkoholisti) kanssa, elleivät ne ole valvottuja lastenvalvojan järjestämiä tapaamisia. Nyt tuntuu yhtä aikaa hyvältä ja pahalta. Oli kuitenkin aika saada exän lähipiirikin tajuamaan, että exän alkoholin käytöllä on seurauksensa. Jos miehen juomista vain hyssytellään, niin mitään ei tapahdu. Nyt minusta tuli kertaheitolla kiltistä fiksusta tytöstä ilkeä pahasuinen ihminen, kun sanoin asiat niin kuin ne ovat.
Hm, mun eksän piirteet… Se olikin varsinainen, kaikki huumaava kelpasi. Ja minä hölmö en vuosiin edes ymmärtänyt, että se joi ja käytti aineita. Se sanoi että sillä on hermovika, ja minä uskoin ja olin hienotunteinen. Kun rupesin puhumaan hoidosta aika tiuhaan tahtiin, se tunnusti riippuvuutensa. Kai se oli avunpyyntö sekin, pahahan sen oli itsensä kanssa. Ja kamalaksi meni, elämä, sen jälkeen. Ja minä hullu silti hyssyttelin ja yritin hoitaa ja olla apuna kaikessa. Pahin mitä voi tehdä. Lopuksi rohkaistuin päättämään että erotaan, vaikka siihen menisi mieheltä henki. Oli vähällä mennä, onneksi ei sentään mennyt. Se muutti sitten niin kauas että lapset ja minä saatiin olla kymmenisen vuotta rauhassa, ja sinä aikana se raitistui.
Olisinpa silloin älynnyt kirjoittaa. Oli parantavaa lukea mitä sinä kirjoitit. Kiitos
Ja joo, ehkä tällä alueella on työstettävää ja ymmärtämistä kun tässä yrittää kasvaa.
Muutamia aika tutulta kuulostavia piirteitä. Etenkin ’kaikki on aina muiden syytä’-asenne, epärehellisyys, kykenemättömyys sitoutumaan. Me ollaan kyllä tosi vähän tekemisissä, niin ettei asia kauhiasti enää hetkauta. Vaikka toisaalta tyttären kautta ex pääsee vieläkin iskemään.
En siltikään vihaa häntä. Olen vain väsynyt.
Rasti useimpiin kohtiin. Näin vuosien jälkeen on vaikea ymmärtää, miten niinkin pitkään menin eksän tahdon mukaan ja yritin tulla aina vain paremmaksi pikku vaimoksi.
Muutama vuosi eron jälkeen sain käsiini lehtijutun, jossa lueteltiin psykopaatin piirteitä. Terminologian epätäsmällisyydestä viis, luin tekstiä tukka pystyssä ja totesin, että täähän kertoo mun entisestä miehestäni. Vähitellen alkoi sitten syntyä sekin ymmärrys, että en ehkä sittenkään ollut ollut syypää kaikkeen.
Lämmin kiitos kommenteista!
Arvasin jotenkin, että en voi millään olla ainoa, joka on kokenut samaa.
Kun hinkkaa kylpyhuoneen kaakeleiden välejä hammasharjalla myöhään illalla, jotta kodista tulisi vielä puhtaampi, niin sitä ei tajua, että narsistinen puoliso aiheuttaa sen syyllisyydentunteen, josta siivoaminen kumpuaa. Exä on kehdannut kaikki nämä vuodet syyllistää minua huonoksi äidiksi, mikä ei todellakaan pidä paikkansa. Viimeksi tänään hänellä oli pokkaa väittää, että hoiti lapset aikanaan aika yksin. Täyttä puppua! En alennu enää hänen tasolleen, en edes viitsi kommentoida koko juttua hänelle. Hän voi minun puolestani juoda itseltään terveyden lopullisesti, ihmissuhteet ja työpaikat ovat jo mennyttä.
hui kauheaa!
Ihan kuin olisin lukenut entisen avioliiton kertomusta. Onko olemassa enään terveitä miehiä? Tuntuu kun lukee näitä blogeja, ettei ole enään terveitä ihmisiä olemassa.
Kuitenkin kaikesta on selvinnyt hengissä ja se on ihanaa!
Hei Suhajaa ja kiitos kommentista!
Jouduin tekemään aikamoista salapoliisityötä ennen kuin kohtalo heitti elämäni rakkauden eteeni. Joten voin lämmöllä todeta, että maailmasta löytyy vielä ihan terveitä miehiä.
Koskaan ei myöskään ole liian myöhäistä eheyttää itseään oikealla tavalla, ei siis juomalla; sarkastinen puoleni nousee nyt tahtomatta esiin : )
Olen kulkenut pitkän matkan ja kirjoittaessani tätä blogia voin todeta, että näinkin voi itsensä parantaa. Jokainen vastaanottamani kommentti peilaa minulle takaisin toisten kokemuksia ja saan siitä voimaa. Havainnoin ympäristöä ihan uusin silmin, kun ei tarvitse enää pelätä. Itseni syyllistämisellä ja ankaralla kädellä kohtelulla en ole päässyt eteenpäin. Siksi kohtelen itseäni koko ajan enemmän silkkihansikkain.
Hei vaan täältä sorvin ääreltä!
Kauan kesti ennen kuin pystyin luottamaan uudestaan miehiin ja nyt vierelläni ihana mies terveineen vikoneen päivineen. Voiko sanoa näin?!
Tietysti voi sanoa. Kukaan ei ole täydellinen tai täysin terve, paitsi mielisairas, joka kuvittelee olevansa täydellinen ja terve.
Joopa joo
Kävin kaikki samat asiat läpi. Rahat riittivät kaljaan ja tupakkaa. Ongelmana oli. etten saanut saman suuruista palkkaa työttömänä kuin lääkärit saavat. Ja koulutuskin oli väärä. Ja tosiaan .. Kasvatin lapset päin helvettiä.
Se riitti. Maksan exän maksamatta jättämää lainaa, jonka sain järjestetyksi uudelleen. Mutta se kannatta. Olen irti hänestä ja hänen rahahuolistaan. Pahus. kun menin laittamaan avioliiton aika nimeni paperiin. Tyhmyydestä sakotetaan.
Meillä kävi toisinpäin – hankin paremman koulutuksen ja paremmat työpaikat. Mies jätti koulut kesken ja ajautui hanttihommiin, joista sai lopulta potkut varastamisen/juomisen takia. Silti hän pisti kaikki meidän rahat menemään humalana ja savuna ilmaan yhdessäolon aikana. Onneksi ainoa otettu laina oli asuntolaina, jonka sain kuitattua pois, kun möin asunnon. Pääsin kuiville raha-asioissa, mutta exälle jäi maksamattomia laskuja. Elatusapumaksut menivät ensin perinnän kautta. Kun exä menetti työnsä, ne siirtyivät kunnan maksettaviksi elatustukena.
Myöhemmin olen kuullut, että exä on ottanut kaiken kunnian itselleen meidän perhe-elämän aikaisista ja myöhemmin tapahtuneista vaiheista, kuten lapsien hoitamisesta ja minun työpaikkojen hakemisista. Minusta ei kuulemma ole mihinkään, että olen täysin säälittävä kykenemätön ihminen. Hän valehtelee kaikesta, pienistä ja isoista asioista. Mihinkään ei voi luottaa.
Onneksi sain voimaa erota hänestä ja järjestää elämäni kuntoon. Kiitän myös itseäni siitä, että osasin ajoissa puhua läheisilleni meidän tilanteesta. Eron hetkellä sain tukea ja apua.
Sama täällä. Voimia sain lähipiiristä ja hyvistä ystävistä.
Kun ero oli tosiasia, hankin uuden ammatin ja laitoin muutenkin asiat kuntoon. Exän puheista opin karsimaan puolet pois. Valheella on lyhyet jäljet. Exä ei voinut kerskua millään, koska eron jälkeen elämämme lasten kanssa muutui paremmaksi ja voin itsekin paremmin.
Tietysti ajattelin paljon lapsiani silloin mutta se varmisti eropäätöksini.sairaan ihmisen kanssa tulee koko perhe sairastuu. Tuli hieman kiire laitta ero vireille. koska lapset alkoivat oireilla silloin
Ihan liian yleistä on. Omaa kokemusta aiheesta ei onneksi ole (on ”vain” muita päihde- ja mielenterveysongelmia lapsuuteni perheissä ja suvussa, väkivaltaa ja eroja), mutta olen ollut useamman ystävän tukena näiden irrottautuessa narsistimiehen nyrkin ja hellan välistä. Tälläkin hetkellä eräs tuttavani kamppailee vastaavassa tilanteessa ja olen luvannut olla tukenaan, jos hän siitä päättää lähteä, mutta päätöstä toisen puolesta ei voi tehdä, vaikka kuinka näkisi perheen kärsivän. Surullista. Pelottavaa. Miten voi ihminen toisen alistaa ja hyväksikäyttää lähes näkymättömäksi ja tahdottomaksi ja rahattomaksi olennoksi?! Ja valehdella ulkopuolisiakin ihmisiä uskomaan samoin… 😦
Tuli mieleen ajatus Raimo Mäkelän kirjasta Naamiona terve mieli – vastusta tai pakene – jota etsimällä päädyin muihinkin saman kirjailijan neuvoihin luonnehäiriöisten kohtaamisessa (http://www.yle.fi/radiopeili/kiusaajajuttu.php?id=921)
Neuvoja luonnehäiriöisen kohtaamiseen
Tunnista hänet.
Ota selvää ilmiön luonteesta.
Ota selvää, onko luonnehäiriöiseksi pelkäämäsi ihmisen lähellä muita, jotka ovat kokeneet samaa kuin sinä.
Älä alistu äläkä nöyristele.
Älä suostu syyllistymään äläkä masentumaan.
Pane kova kovaa vastaan.
Kirjoita heti muistiin, mitä hän sanoo ja tekee sinulle.
Älä keskustele hänen kanssaan kahden kesken, ilman todistajaa.
Älä suostu selvittelykeskusteluihin ja -kokouksiin äläkä vastaa hänen syytöskirjeisiinsä.
Älä yritä tyydyttää hänen kunnian-, tunnustuksen- ja vallanhimoaan.
Älä yritä muuttaa häntä.
Älä usko hänen muuttumiseensa.
Ellet voi vastustaa häntä, pakene häntä.
Kerro huomiosi ja kokemuksesi hänestä hänen esimiehelleen.
Joutuessasi irtisanomaan luonnehäiriöisen huolehdi erityisen tarkasti siitä, että kaikki juridiset muotoseikat ovat kunnossa ja aukottomat.
Jos avioliittosi luonnehäiriöisen kanssa tekee sinun elämäsi ja lastesi elämän maanpäälliseksi helvetiksi, eroa hänestä.
Yritä välttää omassa kasvatustyössäsi sellaista kurin ja rakkauden tasapainon järkkymistä, jota yleensä on luonnehäiriöisen taustassa.
Lähde: Raimo Mäkelä: Naamiona terve mieli
Hei
älä vaan estä lapsiasi tapaamasta narsistia. Minun ex:ni pahoinpiteli minut ja lapsen lääketokkurassa, joten hänet lopulta tuomittiin vain kahdesta vamman tuottamisesta. Vaikka en estänyt lapsia tapaamasta isäänsä, lapset karkailivat isältä ja ennen isän tapaamisia. Kaikki lasten puheet ja teot narsisti käänsi minun lapsiin kohdistamaksi manipulaatioksi eli tapaamisten estämiseksi ja lasten henkiseksi ”pahoinpitelyksi”.
Nyt lapset asuvat narsistilla ja narsisti yrittää estää minua kokonaan tapaamasta lapsia. Välillä olin 2 kuukautta tapaamasta lapsia tai edes saamatta heihin mitään yhteyttä puhelimitse. Lastensuojelu tukee narsistia, kun hän osaa olla tyyni ja vakuuttava ja lapsetkin alkavat peloissaan valehdella sitä mitä narsisti pyytää. Lisäsi narsisti ostaa lapsilta valheita leluilla ja peleillä. Lapset sanovat, että he eivät jaksa taistella kun isä voittaa kuitenkin aina ja tekevät he mitä hyvänsä he joutuvat aina vaan uudelleen isälle ja äiti saa kärsiä jokaisesta heidän isää vastaan tekemästään teosta.
Älä luota oikeuslaitokseen vaan pelasta kiireesti se mitä voit pelastaa. Mieti onko raha, asunto tai työpaikka sinulle tärkeämpi kuin lapsesi. Minä yritin pitää kaikki em ja menetin lapseni, työni ja rahanikin – asunto ainakin vielä on minulle, vaikka ex:ni sitä edelleenkin vaatii. Oikeudenkäynnit lapsista voivat maksaa yli 20 000€ eli jos olet töissä et saa maksuttomia oikeudenkäyntejä ja maksat tuon kaiken itse, mieti mitä muuta voisit tehdä lastesi eteen tuolla rahalla jos sen jostain saat kasaan….
Toinen vaihtoehto on toimia kuten narsisti ja hyvissä ajoin ottaa pk:n johtaja, johtava sosiaalityöntekijä ja kaikki muut mahdolliset pomot leivonnan alle, mutta todennäköisesti narsisti on jo tehnyt sen ennen sinua ja huomaat heidän todistavan sinun uhkailleen tapaa lapsesi tai jotain muuta, jota he eivät ole kuulleet sinulta suoraan vaan narsistilta tai sinulta kuullostavalta ja sinuksi esittäytyneeltä ääneltä puhelimessa….
Voimia ja toivottavasti sinua onnistaa paremmin kuin minua!
tuttua juttua toi kaikki….kyllä mä taas eilen illalla ajattelin että JOS kuitenkin jotenkin joku asia saisi narskun muuttuun ….mutta totta mitään ei näille voi…Mulla on jo eron jälkeen kolmas asianajaja joka hoitaa näitä mun asioita että kalliiksi tulee kun jatkuvasti väännetään jotain asiaa ….
Kiitos monista uusista kommenteista!
Oman exän tilanne on tainnut mennä pahasti solmuun, koska ensimmäistä kertaa hänestä ei ole kuulunut moneen kuukauteen yhtään mitään. En ole myöskään itse yrittänyt selvittää hänen tilannettaan, etten saa häntä uudestaan kimppuumme. Tietysti sitä pelkää pahinta, mutta on pakko uskoa, että hänen lähisukulaisensa ilmoittavat, mikäli pahin tapahtuu.
En ole lähtenyt oikeusteitse muuttamaan vallitsevaa tilannetta. Olen ottanut vain täysin matalan profiilin ja odotan exän ilmoittavan itsestään, kun aika on sopiva. Tai sitten vuodet vierivät ja lapsemme ehtivät aikanaan täysi-ikäisiksi, eikä minun tarvitse enää olla aktiivisena välien paikkaajana. Annetaan ajan kulua.
Ensimmäistä kertaa googletin narsisti-sanan, ja olin pudota tuolilta. Ihan kuin olisin lukenut tarinaa aviomiehestäni. Kiitos kaikille, tämän lukeminen pudotti monet syyllisyyden tunteet harteiltani. Halaukset kaikille. En minä voi olla hänen jatkuvaan pahaan mieleensä ym älyttömään jatkuvasti syypää. Olen taistellut syyllisyyden kanssa jo vuosikausia, ja yrittänyt ainakin itselleni selitellä, että en ole syyllinen KAIKKEEN. Huomaan olevani todella väsynyt, mieheni läsnäolo kuluttaa kaiken energian minusta. Hän oli vuoden töissä ulkomailla, ja meidän kodissamme oli sen ajan ihanan rauhallinen ilmapiiri. Mutta aina kun hän tuli lomille, tuntui kuin asunnosta loppuisi happi. Nyt hän on tullut takaisin Suomeen, ja en tiedä miten jaksan. Eroa en ”voi” vielä toteuttaa, meillä on kuusi lasta, ja opiskeluni on kesken, eikä minulla ole vakituista työpaikkaa. Ensin on hoidettava oma elämä varmalle pohjalle, sitten lähden. Ystäväni ovat kyllä sanoneet, että lähde aikaisemmin, lapset kärsivät tilanteesta ihan yhtä paljon. Mutta en uskalla ilman työpaikkaa. Tähän tilanteeseen tällä hetkellä on ainoana lohtuna se oma päätökseni, että en aio vanhuuttani hänen kanssaan viettää. Jos nyt niin vanhaksi elänkään :)…Mutta kiitos kaikille teille kirjoittaneille, sain kummasti puhtia elämääni, koska vihdoinkin mieheni käytökselle saattoi löytyä syy.
Hei ”ihan hukassa” ja kiitos, että rohkenit kommentoimaan!
Kun löytää vihdoin vastauksen kauan etsimäänsä kysymykseen, jota ei edes tiedä kysyneensä, on olo varmasti uskomaton. Jätä kaikki turha syyllisyys taaksesi ja näe tulevaisuudessa kaikkea hyvää ja ihanaa : )
Toivon sinulle voimia tämän raskaan tilanteen keskellä ja muista, että kyllä se aurinko paistaa vielä sinne risukasaankin!
Tässä vielä matkaevääksi mukaasi naisen perusoikeudet:
* Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
* Sinulla on oikeus elää pelosta vapaana
* Sinulla on oikeus rakastaa ja saada vastarakkautta
* Sinulla on oikeus saada kunnioittavaa kohtelua
* Sinulla on oikeus olla oma itsesi
* Sinulla on oikeus omaan yksityisyyteen
* Sinulla on oikeus omiin mielipiteisiin ja niiden ilmaisemiseen
* Sinulla on oikeus muuttua ja vaihtaa mielipiteitä
* Sinulla on oikeus sanoa ei
* Sinulla on oikeus omaan rahaan ja sen käyttöön
* Sinulla on oikeus esittää kysymyksiä
* Sinulla on oikeus olla inhimillinen – ei täydellinen
* Sinulla on oikeus tehdä virheitä
* Sinulla on oikeus päättää itseäsi koskevista asioista
* Sinulla on oikeus olla miellyttämättä kaikkia
* Sinulla on oikeus asettaa itsesi etusijalle
* Sinulla on oikeus tehdä muutoksia elämässäsi
Isot halit!
voi ei!! toihan olen mä, siis ihan kuin mun elämsätä!!!! oikeasti ole just tollanen, mitä teen?? en halua että puolentoista vuoden suhde katkee ja eroamme vaikka enhalua enää satuttaa poikaystäväänikään?? mitä teen? onko olemmassa jotain lääkkeitä tähän?
Hei aki ja kiitos, kun kommentoit!
Näistä asioista puhuttaessa pitää aina muistaa, että on kahta erilaista narsismiin liittyvää häiriötä, ne ovat:
narsistinen persoonallisuushäiriö eli psykopatia ja
narsistinen luonnehäiriö
Maallikkona ja läheisenä ei voi tietää, kummasta on kyse. Asiasta saa selvyyden vain ja ainoastaan, mikäli käydään lääkärissä ja todetaan narsistinen persoonallisuus- tai luonnehäiriö. Jos varmuutta ei ole, silloin voi vain pohdiskella itsekseen. Lääkkeitä voi määrätä vain lääkäri. Itse en tiedä näihin mahdollisesti määrättävistä lääkkeistä.
Exä on menossa istumaan pian omaa vankilatuomiotaan. Olen hakenut yksinhuoltajuutta. Näiden tosiasioiden kanssa elän omaa elämääni eteenpäin.
Jos haluaa auttaa läheistään, niin apuna ja tukena voi aina olla. Jos haluaa auttaa itseään, mikäli havaitsee narsistisia häiritseviä piirteitä itsessään, voi hakeutua lääkäriin. Pitää vain muistaa pitää itsestään huolta. Jokaisella on perusoikeudet olemassa ja niitä pitää kunnioittaa. Kuten sinulla on oikeus tehdä muutoksia elämässäsi.
Toivotan sinulle voimia halien kera!
Olen seurustellu tai seurustelen vieläki avopuolison kans, lähin mökille karkuun lasten kans. Hän oli ihana mies alussa noin 9 vuotta sitten, hän opetti minua rakastamaan olin aika bitch allussa ei itse luottamusta olenkaan. No kuiten ki olin aika aggressiivinen enkä antanu kenenkään tulla lähelleni. Ajat muutuivat aloin kirjottamaan päiväkirjaa ja menin läpi omat murheet lapsuudesta ja minä aloin pikkuhiljaa hyväksymään itseni sellaisena kuin olen. Minulla oli omaa aikaa alussa koska hän oli paljon reissu hommissa. No me muutettiin oma koti taloon noin neljävuotta sitten ja sillon se alko, aloin odottaa meidän esikoista pyysin häntä olemaan kotona koska en halunnu olla yksin vähän niinku leikki mielellä, hän jäi kotia meillä oli huonosti rahaa ja olin aina vähän kärttynen niin oli hänki. Minä kävin raskaana melkein koko 9 kk aikana töissä. Hän luuhaili kotona eikä tehnyt juuri mitään rahallisesti. Puhuttiin useasti siitä että minä voin huonosti ei ole rahaa hän vain sai minut aina jollakin tapaa uskomaan että kaikki järjestyy. tottakai kaikki järjestyy koska minä en anna sen mennä mönkään koska meillä on lapsikin tulossa, niin minä pietin aina huolen että kaikki järjestyy ja hän tiesi sen. Kait nyt selväjärkinen ihminen ois menny töihin….selitys löyty ei ole enään tarjolla töitä valheita tuli esille sellaisia ihan mitättömiä, sinähän halusit että minä jään kotia..Aloin syyttää itseäni aloin ajattelemaan että syy oli minun koska olin pyytäny häntä jäämään kotia…siitä sit alko meidän suoraan sanoen jyrkkä alamäki..aloin ottaa kaikki asiat ja puheet mitä tein vakavasti että en vaan antanu hänelle minkään laista väärin käsitystä…..mutta hän tekee päinvastoin hän valehtelee kaikesta mitä hän tekee, mitä hän ostaa, paljon tienaa, miten hän hoitaa asiat ja paskat hän vain puhuu ja puhuu….sanoin minä tästä hänelle mutta mitä tuli kauhea riita ja se olin minä joka otin syyt niskoilla ja pyysin anteeksi….Nyt meillä on kaksi lasta teen töitä tulen kotia hoidan lapset tarhaan ja tarhasta olen laihtunut puolen vuoden sisällä 10kg olen railusti alipainonen en syö, makoilen vain sohvalla, olen ihan loppu.. .puhuin isän uuden vaimon kans hän sanoi sinun mies taitaa olla narsisti….nyt ku luin narsissita minua alkoi itkettää, palottaa ja olen minä tyhmä ku en ole huomannu. Nyt olen melko varma että joku päivä olen vielä onnellinen, enkä aina miettiä teenkö oikein vain väärin, ihmiset tekee virheitä koska ihmiset on ihmisiä, hän imi minulta kaikki mehut mutta nyt olen mökillä juomassa mehua, minusta tulee jälleen vahva ja onnellinen niin kuin silloin ennen ilman avopuolisoa tai ehkä hänen kanssa, mulla taitaa olla haastetta 🙂 mutta ensin hoidan itseni kuntoon sitten hoidan muut (tai ainaski yritän). Näin se menee. Onni on sitä kun kaikki ovat onnellisia?
Hei Toivo elää! ja kiitos kommentoinnista!
Sinulla on kaikki se, mitä tarvitset – itsessäsi. Kuuntele itseäsi. Anna tunteiden tulla ja mennä. Olet lähtenyt pitkälle itsetutkiskelumatkalle, koska olet päättänyt hoitaa itsesi kuntoon. Niin pitääkin.
Olen tämän sanonut ennenkin, mutta sanonpa uudestaan. Eli muista perusoikeutesi:
* Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
* Sinulla on oikeus elää pelosta vapaana
* Sinulla on oikeus rakastaa ja saada vastarakkautta
* Sinulla on oikeus saada kunnioittavaa kohtelua
* Sinulla on oikeus olla oma itsesi
* Sinulla on oikeus omaan yksityisyyteen
* Sinulla on oikeus omiin mielipiteisiin ja niiden ilmaisemiseen
* Sinulla on oikeus muuttua ja vaihtaa mielipiteitä
* Sinulla on oikeus sanoa ei
* Sinulla on oikeus omaan rahaan ja sen käyttöön
* Sinulla on oikeus esittää kysymyksiä
* Sinulla on oikeus olla inhimillinen – ei täydellinen
* Sinulla on oikeus tehdä virheitä
* Sinulla on oikeus päättää itseäsi koskevista asioista
* Sinulla on oikeus olla miellyttämättä kaikkia
* Sinulla on oikeus asettaa itsesi etusijalle
* Sinulla on oikeus tehdä muutoksia elämässäsi
Olet nyt niin haavoittuvainen, että kannattaa pysähtyä ja antaa asioiden tapahtua rauhassa. Pidä itsestäsi huolta. Edessä on ihania päiviä ja kamalia päiviä, mutta ajan myötä asiat loksahtavat paikoillensa.
Etsi ympärillesi ihmisiä, joihin voit luottaa ja tee heistä itsellesi turvaverkosto. Kaikkea ei tarvitse kantaa yksin.
Lähetän sinulle isot aurinkoiset halit ja lämpöisiä ajatuksia!
Kumppanillani on paljon narsistisia piirteitä jotka ovat ajaneet minut siihen pisteeseen että en halua jatkaa elämääni hänen kanssaan, olen paennut nyt joksikin aikaa toiselle paikkakunnalle.
Suhteen alussa huomioni kiinnityi heti siihen miten hän syyttää vaikeuksista aina jotain ulkopuolista. (useimmiten minä tai joku muu) Hän on erittäin sosiaalinen ja pidetty, useasti erittäin avulias ja ”hyvä tyyppi”. Avuliaisuus perustuu siihen että myöhemmin hän odottaa vastapalvelusta tavalla tai toisella ja jos sitä ei kuulu tai tapahdu, raivo ja katkeruus on suuri. Hänellä syntyy useasti krähnää perheen ja kavereiden kanssa.
Kumppanini on erittän hyvä puhumaan. Hän viljelee kivalta kuullostavia juttuja ja suunnitelmia ympäriinsä mutta ei ole kykenevä toteuttamaan yhtäkään niistä, tai ylipäätään saamaan loppuun jotain aloittammansa asiaa. Hänen käsivällisyytensä on heikko ja hän ei ole valmis tekemään uhrauksia, valitsee aina helpoimman ja nopeimman vaihtoehdon. Kaiken täman vuoksi huomasin että myöskin yhteisistä suunnitelmista ei tullut mitään hänen keskittymispuutteensa vuoksi ja jouduin itse monesi pettymään kun huomasin että hän ei pysy suunitelmissa mukana.
Monessa työssä hän on menestynyt kohtalaisen hyvin koska hän saa aina tahtonsa perille ja on hyvä määräilemään mutta kärsimättömyytensä vuoksi työsuhteet eivät ole olleet vuosikausia kestäviä.
Parisuhteessamme kumppanini on jatkuvasti syyllistänyt minua, tyypillistä on että hän on sokea näkemään minun töni tuloksen, hän tekee omasta mielestään kaiken ja minä en mtee mitään. Kun on vaikeita hetkiä parisuhteessa hän monesti turvautuu uhkailuun(”yhteinen asuntomme myydään ja minä saan painua helvettiin”) Ennen kuin loikkasin pois kodistamme minua oli jo jonkin aikaa vaivannut surullinen olo siitä miten kumppanini käyttäytyi minun tai muiden kanssa. En enää nauttinut seksistä ja halut menivät. Pahinta oli seksistä syyllistäminen ja uhkailut ulkopuolisen seksin etsimestä. Se tuntui pahalta. Suhteen 3 ensimmäistä vuotta menivät kohtalaisesti mutta tämä viimeinen sai minut todella tiedostamaan kumppanini ongelman.
Ehkä pahinta suhteessamme oli minuun kohdistunut jatkuva syyllistäminen ja vihanpurkaukset. Uhkailut ymmärsin että ne ovat erittäin naiivia käytöstä mutta ne pystyivät vaikuttamaan minuun negatiivisella tavalla kohdata kumppanini.
Loppujen lopuksi en usko että kumppnini olisi pystynyt toteuttamaan uhkailunsa, se on vain apuväline kontrolloida. Kokoajan olen nähnyt itseni olevan suhteen vahvempi puolisko ja olen toteuttanut omat elämänjuttuni suhteesta huolimatta. Narsistisen henkilön- tai ominaisuuksia omaavan ihmisen kansa on vaikea olla. Ehkä nyt ymmärrän että en voi muuttaa tai parantaa kumppaniani. Olen nyt ollut 3kk erossa hänestä mutta lopullinen ero vielä tekemättä. Rakastan häntä mutta tiedän että mikään ei tule muuttumaan, omat rajani olen jo kaynyt läpi. Hyvää jatkoa kaikille!!!
Hei Puutarha ja kiitos kommentoinnista!
Kiitos, kun jaoit kanssamme tarinasi! Siitä on varmasti apua monille, jotka painiskelevat tämän vaikean asian parissa, eivätkä tiedä, mitä tehdä. Vertaistuki on parasta, mitä voi toiselle antaa.
Halit ja hyvää loppuviikkoa!
Hei, kuin suoraan omasta elämästä..
meillä ehti tulla viisi vuotta yhteiselämää sekä kaksi lasta ja nyt yritän epätoivoisesti löytää itselleni uutta kämppää ja kärsiä siinä samalla hakuista, panetteluista, uhkailuista.
vähättelee tekemisiäni käskee olemaan kotona jne..
epäilee jokaista liikettäni, soittaa heti perään jos en ole kotona silloin kun hän on kotona…
kun tulen kotiin sanoo heipat ja lähtee paikalta eikä tietoa missä luuhaa..
pahat sanat ja vähättely satuttavat..
oma jaksaminen on ollut piipussa jo vuoden verran mutta pakko jatkaa lasten takia..
Oli kaunein kesä, päivänkakkara aloitteli kukkimistaan. Nykyinen mieskaverini joi, mutta väitti sen johtuvan valoisasta vuodenajasta. Valetta… Juo yhä, ja rahattomat kautensa tekee jotain pimeästi, juomistaan rahoittaakseen.
Kotiinsa tai omaan normaaliin elämäänsä ei investoi euroakaan, varasti arvokkaan työkalun omalta sisareltaan. Satuin olemaan paikalla omistajan tullessa etsimään varastettua…
Mieskaverini on selvinpäin muuten puhumaton, mutta lupailee siinäkin valehdellen, itselleen raittiutta, suunnittelee mihin tulevia tulojaan käyttää. Kun saa pullonkin kaljaa, alkaa pajattaa omasta historiastaan, erinomaisuudestaan, ja tämä itseihannointi loppuu vasta kun rahat ja juomat loppuvat…
Järjestää vippejä, joista osaa ei maksa, minultakin on kysynyt, enkä lainaa. Kuten en maksakaan hänen tekemiään vippejä.
Valehtelee taustastaan, erityisesti humalassa. pelottelee ihmisiä puheillaan käyttämällä kieltä, joka pelottaisi ketä tahansa, ja varsinkin naisväkeä ja vanhuksia… on kerran omas kodissani uhannut ilman syytä tappaa minut,
Kielsin juomasta kotonani mukanaan tuomiaan viinoja. On minulla vissiin ihan lakiin perustuva lupa määritellä, ettei pullo keiku kotonani?
Minulla on 2 keskimäärin armeijaikäistä poikaa, joihin en muka saisi pitää yhteyksiä siten kuin minä ja lapset keskenämme haluamme. eri asia olisi, jos lasten isä sanoisi jotain, mutta- ei ole koskaan, mitään…
Siisteyskäsitys hänellä on jotenkin vialla myös. Kotinsa on, ellei joku napakka ihminen avita, kuin kaatopaikka, ihan kirjaimellisesti! Enemmän hänellä on oman huushollinsa kanssa vapaapäiviä kuin minulla…
Pyrkinyt kielloistani huolimatta monesti ns. eväslastinsa kanssa kotiini, en päästä, soitin kerran poliisitkin. Kun hätänumerossa kuultiin tyypin nimi, lupasivat että kyyti tulee kyllä! yrittää pesiä taloyhtiön tiloissa,. ellei pääse luokseni. Olen kymmeniä kertoja sanonut, että SELVÄNÄ. Valehtelee ympäripäissään usein olevansa selvä. Alkometri tuntuisi tarpeelliselta…
Että tuota, minun elämäni on, sen lisäksi että teen duunia, lemmikit, yhdistystoiminta, omat muut harrastukset…
Voimia on n. puolen vuoden jälkeen ripekkeet, ja ihmisusko kaatunut rytisten.
Toivottavasti tämä soppa joskus selviää. Olen työpaikallani yksin iltavuoroviikot, viimeiset tunnit, kun suljen puljua. Urheilun kanssa tekemisissä oleva paikka, jossa ei saa esiintyä päihtyneenä. Tämä ns. kaikkialle humalassa pyrkivä on käynyt sielläkin… Joitain kertoja, vaatii silloin ihmisiltä huomion, vaikka eihän siellä ole työntekijää per asiakas…
Mitä tämä voi olla? en minä oikein usko, että kyseessä on pelkkä alkoholismi.
Selvinpäin sama ihminen on TOISENLAINEN. Osittain, hyvinkin kiva ihminen.
Tuttua juttua, eika ilmeisesti kovin helpolla parannettavissa.
Mina jaksoin samanlaisessa vuoristoradassa kaksitoistavuotta, joista yksitoista olivat ihan turhia. Ensin suhteen alussa ajattelin etta tamahan on kivaa ja varikasta, eika tule aika ainakaan pitkaksi. Mutta kun olin eron tarpeeksi hyvin sitten aikanaan sisaistanyt, tehnyt tarpeelliset suunnitelmat ja vienyt prosessin
lapi, niin olin fyysisesti ja henkisesti niin loppu, etta nukuin kuvainnollisesti kolmeviikkoa putkeen. Paivaani kuului vain kaupassa kaynti.
En lahtisi tekemaan diegnoosia, mutta ainakin talla minun tapauksellani oli paljon ongelmia, joita han ei ollut mitenkaan kasitellyt eika siihen loytynyt myoskaan haluja. Kuulopuheiden mukaan tyyppi jatkaa samaa rataa nyt toisen naisen kanssa. Tuleeko stoppi vasta kun terveys totaalisesti pettaa. Nain uskon kayvan, ellei joku ihmeellinen ahaa elamys satu iskemaan.
Selvinpain mita ihanin ihminen, kohtelias alyttoman huumorintajuinen, auttavainen ja kaikkea muuta positiivista, mita vaan ihmisesta voi sanoa.
Se viina, niiin, se on vienyt monen mukavan, alykkaan ja ennen kaikkea kiltin ihmisen hunningolle ja siita johtuu, etta usein tallaiset tyypit takertuvat johonkin pelastusrenkaaseen ja sopivan tyyppiset naiset heittaytyvat renkaaksi. Mutta voimia kaikille irtiottoa tekeville.
Hhm. mistähän sitä aloittais.. Pelkään että tapailemani mies on narsisti ja hyvinkin taipuvainen alkoholismiin. Ollaan tapailtu puolisen vuotta vasta, ja juttu alkoi erikoisesti.. Rakastuttiin alkuun tosi palavasti ja kaikki sujui mutkitta. Mies tosi hyvä suustaan, rohkea ja yleisesti pidetty.. Hän oli juuri menettänyt kämppänsä ja otin minun luokseni asumaan niin pitkäksi aikaa että saa asunnon.. Alkuun parannettiin yhdessä maailmaa, suunniteltiin, käytiin leffassa, teatterissa ja kaikkee mahdollista maan ja taivaan väliltä ja vähän niinkuin rakastuttiin.. Hyvä ettei oltu jo lapsia tekemässä. Sitten muutaman kuukauden jälkeen alkoi enteillä ettei pystytä kaikista asioista puhuamaan suoraan toisillemme ja mun on pitänyt vähän niikuin olla varpaillani koko ajan.. Ja nyt viimeisen kuukauden aikana on ollut hänen seurassaan ahdistavaa ja sellainen tunne ettei meinaa saada henkeä.. Opiskelen ja käyn töissä iltaisin ja hän ei käy töissä ollenkaan. Viimeisen kuukauden olen maksanut ruoan, laskuja ja vuokran.. Hän on juonut viimeisen kuukauden aikana monena kertana viikossa ja ollut todella sekaisin, ja silloin haukkunut ja puhunut tosi rumasti. eikä enään seuraavana päivänä ole ollut kyvykäs keskustelemaan asiasta. Kääntänyt asian niin että minä olen syypää.. Kun tulen kotiin koulusta ja töistä hän alkaa valittaa omista asioistaan. Muttei kuitenkaan kykene ottamaan vastaan apua tai neuvoja saatika kuuntelemaan minua..
Pitkään olen voinut hyvin, meditoinut, urheillut ja tehnyt sellaisia asioista joista saa hyvää mieltä ja oloa.. Tutkinut itseäni ja tullut rehelliseksi.. Ja nyt tämä mies on saanut minun pakkani aivan sekaisin.. Kietonut pikkurillin ympärille.. haukkuu, mollaa ja saa minut tuntemaan itseni riittämättömän huonoksi.. Rumaksi, ja huonoksi naiseksi.. Nin ettei mikään riitä ja janoaa vain koko ajan lisää, huomiota, vaivannäköä, ruokaa, aktiviteettiä, minun energiaani..
Jotenkin tuntuu aivan sairaalta. Koko ihminen on muuttunut. Alkanut pitämään minua itsestäänselvänä helppona nakkina.. Ja hulluinta on se että näen hänessä vielä niiin paljon hyvää ja potentiaalia ja haluaisin rakastaa.. Mutta enteet ovat aika huonot.. Olen aina kuvitellut olevani vahva ja monta vuotta seurattuani ystävän väkivaltaista narsistista parisuhdetta vierestä kuviteltuani etten koskaan ryhtyisi ja alistuisi moiseen, löydän itseni samasta tilanteesta..
Onneksi ollaan oltu näin vähän aikaa yhdessä, ettei ole lapsia ja menty naimisiin. Mutta vaikealta tuntuu lähteä ja sydämeen sattuu.. En voi ymmärtää miten ihminen voi muuttua niin sairaaksi ja kierolla tavalla. Jos oikein olen ymmärtänyt narsisti ei itsekään huomaa olevansa kiero ja inhottava vaan piilottaa negatiiviset tunteet ja puolet itseltään.. Voimia kaikille teille ihanille naisille. Älkää lannistuko. teissä on voima ja olette kauniita!!
Olen elänyt narsistien ympäröimänä. Aina syy minussa. Aina minä ymmärrän kaiken väärin. Minä vain luulen. Minä vain kuvittelen. Minua saa kohdella ihan miten vaan enhän minä ole ihminen. Syntymäpäiviäni ei haluta muistaa. Äitienpäivistä ym.puhumattakaan. Joululahjojen arvoinen en tietenkään ole. En saa olla arvokas tärkeä tarvitseva. Mielipiteitä ei tietenkään saa olla. Enhän ymmärrä mitään. Mutta….minun tulee olla heti valmiina auttamassa. Maksamassa. Palvelemassa. Heti. Kiireesti. Minulla ei saa olla omaa elämää..mitäs minä sellaisella. Minulle ei saisi jäädä käyttörahaa. Eikä ole ollenkaan suotavaa että ostaisin itselleni kauniita vaatteita ym. Koska minä tarjoan itseäni toisille. Räpytän silmiäni. Ym. Koska minä en ymmärrä sitä miten käyttäydyn. Aina minun piti olla valmiina antamaan seksiä koska toinen vonkui. Alituiseen. Ja jos en ollut halukas…syy oli.minussa. Tottakai. Tietenkin. Mutta sain tarpeekseni elää kiristäjän ja raiskaajan kanssa. Nyt elän yksin. Siitä huolimatta syvät arvet on sielussani. On kauheaa elää pakotettuna. Ilman että saa mitään vastapainoksi. Olen aina vain antaja. Muut ovat vain ottajia. Haluan eheytyä. Tulla naiseksi. Kokonaiseksi. Ihmiseksi.